Salatut motiivit pidetään kurissa toimittajan työssä

Mediatohtori jatkaa tänä vuonna, mutta niin, että hän nostaa arvioitavia juttuesimerkkejä aikaisempaa enemmän Kalevan lukijoiden palautteen perusteella. Lukijoiden palaute osana toimitustyön prosesseja ymmärretään toimituksissa tärkeäksi. Juttuaiheiden valinta, näkökulmien rajaus, tiedonhankinta sekä juttuideointi eli sisällön käsittely- ja esitystapojen valinta monipuolistuu, kun yleisö pääsee osalliseksi jutuntekoon. Kansalaisilta saa erityisesti kokemusperäisiä tosiasioita sekä tulkintoja ja tunteenilmaisuja aiheisiin, joista lukijat tietävät esimerkiksi ammattinsa tai harrastustensa perusteella.

Kalevan toimitus kutsui Heikki Kuutin vuosi sitten lehden lukija-asiamieheksi. Hän valitsee oma-aloitteisesti Kalevan sivuilta kohteet, joiden hän arvioi herättävän lehden lukijoissa kysymyksiä ja kaipaavan jatkoselvittelyä. Mediatohtori ei korvaa Julkisen Sanan Neuvoston tarvetta, sillä lukijat voivat kannella JSN:oon entiseen tapaan Kalevan julkaisuratkaisuista. Mediatohtoriin voi ottaa suoraan yhteyttä sähköpostilla heikki.kuutti@jyu.fi tai hänen tekstejään voi kommentoida Kaleva.fi:ssä.

Mediatohtori-palstaa on kiitelty Kalevan toimituksessa, mutta lukijat ovat käsitelleet käytäntöä tai Kuutin kritiikkejä odotettua vähemmän. Tavoitteena on, että Mediatohtori-palsta kehittää yleisön ja Kalevan toimituksen vuorovaikutusta. Toimittajan työn avoin julkinen käsittely lisää lukijoiden medialukutaitoa ja tietämystä Kalevan toimintaperiaatteista. Samalla Kalevan toimittajien journalistinen ammattitaito syvenee.

Lukijat ovat epäilleet palautteissaan viime aikoina Kalevan suosivan joitakin presidenttiehdokkaita. Toimituksen päätös on, että poliittisissa tai muissakin kilpailuasetelmissa kaikkia käsitellään tasapuolisesti. Asia on aina ja ehdottomasti niin, vaikka oman ehdokkaansa tappioon pettynyt lukija saattaa muuta luulla.

Laatujournalismiin pyrkivä toimittaja ei Suomessa suostu salaliittoihin, vaikka toki salatut tai tiedostamattomat mieltymykset tai henkilökohtaiset traumat saattavat vaikuttaa toimittajan tunteisiin. Kalevan väitetään lukijapalautteissa myös muuttuneen iltapäivälehdeksi, jopa sensaatiolehden suuntaan. Mielikuva liittynee aihevalintojen arkipäiväistymiseen. Toimittajat eivät enää esimerkiksi referoi niin näyttävästi hallinnon päätöksiä kuin aikaisemmin. Myös uusia, ennen käsittelemättömiä aihealueita kuten isoja rikoksia nostetaan uutissivuille.

Kalevan lukijapalautteessa on pulmallista, että jutun tehnyt toimittaja ja palautteen antaja eivät ole aina tasavertaisia. Toimittaja esiintyy nimellä, mutta palautetta voi antaa nimettömänä. Joku voi osallistua keskusteluun verkkosivustolla vaikka kymmenellä eri nimimerkillä. Paperilehdessä Lukijalta-sivulle kirjoittavalta vaaditaan nimi vähintään toimituksen tietoon ja siellä julkaistaan pääsääntöisesti vain nimillään kantaaottavien kirjoituksia.

Sosiaalinen media muuttaa ihmisten tapaa hankkia tietoa ja seurata uutisia. Tietoa jaetaan vertaissivustoilla, jotka eivät ole ammattitoimittajien tekemiä. Uutisorganisaatiot ovat hämillään. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden kuitenkin myös uutismedialle. Helsingin Sanomien uusi toinen päätoimittaja Riikka Venäläinen totesi 10.1. lehdessään, että vahva journalismi vaatii vilkasta vuoropuhelua. "Lehdistön rooliin kuuluu kriittisyys, mutta nykyään yhä tärkeämpää on myös itsekriittisyys."

Venäläinen huomauttaa, että ilman oman tekemisen jatkuvaa analysointia, lukijoiden muuttuvien tarpeiden ymmärtämistä ja rakentavaa itsekritiikkiä journalismi ei ansaitse paikkaansa. Journalistit ymmärtävät, että tekemisen avoimuus ei sulje pois kykyä tuottaa omaa terävää uutissisältöä. Esimerkiksi Aamulehti Tampereella on kokeillut lehden sisäisen palautteen julkaisua kaikkien nähtäväksi. Jotkut ulkomaiset lehdet julkaisevat päivän työlistansa ja keskeneräiset juttuaiheet, joista reportteri seurustelee lukijoiden kanssa netissä reaaliaikaisesti.