Tietoja voidaan julkaista myös rajallisten tietojen pohjalta, kunhan asiaa seurataan myös jatkossa ja tietoja täydennetään tarvittaessa. Lähdekontrolli on toimitustyössä tärkeää, ja ongelmia voi syntyä varsinkin jos kerrottavan asian todenperäisyys on vain yhden tietolähteen varassa. Vaikka haastateltavat eivät huijaisikaan toimittajia, he saattavat tietää, muistaa tai luulla kertomiaan asioita väärin. Lisäksi tieto voi olla vanhentunutta.
Eettisesti riittää, että kerrottavat tiedot pitävät paikkansa. Esimerkiksi yksittäisessä jutussa tietojen ei välttämättä tarvitse olla asian käsittelyn kannalta olennaisia tai monipuolisia, vaan toimituksilla on oikeus valita sekä aiheen tarkastelukulma että käyttämänsä lähteet. Selvitettyjä asioita saa myös painottaa mieleisellä tavalla.
Erityistä velvoitetta ei ole kertoa myöskään sitä, mitä tietoja jutusta mahdollisesti puuttuu. Jos juttu pohjautuu yksistään selville saatuihin tietoihin, se myös rakennetaan näiden tietojen varaan. Toimitustyössä hyväksytään tietyissä rajoissa myös kärjistykset ja kansantajuistamiset. Lisäksi samoista faktoista voidaan tehdä vaihtelevia tulkintoja.
Tosiasiat, mielipiteet ja sepitteet on kuitenkin eroteltava toisistaan, ja myös aiemmin julkaistut tiedot pitäisi tarkistaa. Kiireisessä uutistyössä viimeksi mainittua velvoitetta joudutaan usein rikkomaan.
Onnettomuusuutisointi on usein ongelmallista. Virallisten tietojen ja lähteiden lisäksi media haluaa käyttää epävirallisia tietoja epävirallisista lähteistä. Varmistettujen faktojen ohella kaivataan mahdollisia, todennäköisiä tietoja. Tarjotut "osatotuudet" eivät medialle riitä, vaan se pyrkii kertomaan "koko totuuden".
Totuus voi olla toimitustyössä myös suhteellista, eikä kerrottavista asioista tarvitse olla täyttä varmuutta ennen julkaisemista. Esitetyille väitteille tai arvioille on kuitenkin oltava jonkinasteinen tosiasiaperusta eli johdettu ja perusteltu selitys. Esimerkiksi rikoslain mukaan tunnistettavasta henkilöstä saa julkaista myös virheellisiä ja loukkaavia tietoja, jos kertominen liittyy tämän poliittisen tai muun vastaavan toiminnan arviointiin eikä tietojen kertominen ylitä sitä, "mitä voidaan pitää hyväksyttävänä".
Viime kädessä oikeus ulkopuolisena arvioi, missä määrin journalisti on esittämiensä väitteiden luonteeseen ja vakavuuteen nähden voinut järkevin perustein pitää julkaisemiaan tietoja tai tietolähteitään luotettavina.
Kommentoi