Toimittajat voivat kuitenkin editoida ja yhdistellä haastateltavan lausuntoja selkeyden ja tiivistämisen takia.
Kaikkea toimittajalle kerrottua ei useinkaan julkaista, ja joskus saattaa koko haastattelu jäädä julkaisematta esimerkiksi yllättävien uutisaiheiden takia.
Haastateltavan epähuomiossa kertomia "sammakoita" ei välttämättä poisteta jutusta, varsinkin jos haastateltava on kokenut poliitikko tai muu merkittävä vallankäyttäjä.
Vaikka haastatteluun suostuminen on vapaaehtoista, saatetaan julkisuuspakoilusta kertoa jutussa myös varsin yksityiskohtaisesti, jos haastattelupyynnön kohteella katsotaan olevan tietynasteista julkisuusvelvoitetta tai vastuuta toimittajan käsittelemässä asiassa.
Lähdesuojasta, eli haastateltavan henkilöllisyyden salaamisesta jutussa tai jutun julkaisemisen jälkeen, toimitukset eivät voi kuitenkaan vetäytyä, jos tällainen suoja haastateltavalle on myönnetty.
Toimituksen tekemässä haastattelupyynnössä on kysymys siitä, että toimittaja kerää haastateltavilta tietoja, arvioita, kommentteja tai tunneilmaisuja julkaistavaksi edustamassaan mediassa.
Jälkikäteen julkaisuluvan osoittaminen on yleensä vaikeaa, varsinkin jos kyse on ensimmäistä kertaa haastateltavasta "maallikkolähteestä".
Epäselvyyksien välttämiseksi julkaisutarkoituksesta kannattaa varmistua heti alkuun, jos toimittajan yhteydenoton tarkoitus ei heti selviä.
Haastateltavan kannattaa varmistua myös siitä, käytetäänkö hänen sanomisiaan tausta-aineistona vai julkaistavina tietoina, siteerataanko häntä nimeltä vai anonyymisti, mikä on hänen roolinsa ja lausuntonsa asiayhteys ja myös siitä, missä välineessä haastattelu on tarkoitus julkaista.
Esimerkiksi sanomalehdelle alun perin tarkoitettuja tietoja saatetaan julkistaa eri versioina eri medioissa, kuten internetissä tai mediakonsernin sisällä erityylisissä julkaisuissa. Julkaisufoorumilla saattaa olla merkitystä haastateltavasta syntyvälle mielikuvalle.
Jutun tarkistaminen ennakkoon ei ole haastateltavalle automaattinen oikeus, vaan asiasta on sovittava molemminpuolisesti ja ennakolta.
Jälkikäteen suostuminen on toimituksen harkinnassa, vaikka pääsääntöisesti siihen onkin syytä suostua, jos tarkistamisesta ei aiheudu teknistä haittaa kiireisessä uutistyössä.
Sanomisten läpikäyminen ei saa kuitenkaan olla haastateltavalle keino määrätä omasta julkisuudestaan, vaan tarkoitus on lisätä tiedonvälityksen todenmukaisuutta ja varmistaa haastateltavan kertomien asiatietojen paikkansapitävyys.
Toimituksen omiin ratkaisuihin, kuten aiheen valintaan, näkökulmaan, sävyyn tai journalistisiin arvioihin haasteltavalla ei ole oikeutta puuttua.
Kommentit
Asiallinen juttu. Minua on usein haastateltu lehtiin ja muihinkin tiedotusvälineisiin. Olen oppinut pyytämään jutun oikoluettavaksi ennen julkaisua ihan väärinymmärrysten välttämiseksi. Aihepiirit joista minua haastatellaan on usein toimittajallekin niin vieras, että oikoluku on välttämätöntä. Ihan pienistä virheistä en yleensä edes huomauta, mutta jos huomautan niin se olisi syytä korjata. Useimmat lehdet oikoluettavat jutut, mutta on ollut tapauksia että juttu on julkaistu ilman että olen saanut sen oikoluettavaksi. On tapauksia joissa olen oikolukenut jutun ja olen kertonut jostain asiavirheestä toimittajalle, mutta julkaistu juttu on silti pilkulleen se minkä sain oikoluettavaksi. On käynyt niinkin että juttu oli minun kommenttien jälkeen muutettu täysin ja uutta versiota en saanut oikoluettavaksi ennen julkaisua. Eiköhän se ole toimittajan ja lehdenkin etu että haastateltavat saavat tarkistaa jutun ennen julkaisua.