Oikaisujen tarve vähenee jos itse jutuissa tuodaan esiin seikkoja, joiden pohjalta lukijat pystyvät jo ennakolta arvioimaan kerrottujen tietojen paikkansapitävyyttä ja mahdollisia virhetekijöitä.
Kaleva 17.4.2012
Talvivaarassa kaikki hyvin?
Talvivaaran korjaukset tehty -jutun mukaan Talvivaaran kaivoksen metallien talteenottolaitoksessa on saatu päätökseen välittömät korjaukset ja että asia oli selvinnyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvontakäynnillä.
Jutun lähtökohta on journalistisesti tyypillinen: luottaminen valvovan viranomaisen tekemiin tarkastuksiin.
Talvivaarassa kaikki hyvin? -kolumnissaan jutun tehnyt toimittaja kuitenkin siirtää vastuun tiedon paikkansapitävyydestä valvovalle viranomaiselle muistuttamalla lukijoita siitä, että ”asioita etäältä seuraava ei kuitenkaan voi välttyä kaikkien Talvivaaraan liittyvien uutisten jälkeen ajatukselta, että uudet ongelmat vain odottavat esiin putkahtamistaan”.
Kaleva 29.3.2012
Vaihtoehtoisia valtuutettuja
Kaleva oli kysynyt Oulun nykyisiltä valtuutetuilta heidän jatkoaikeistaan kuntavaaleissa ja saanut vaihtoehtoisiksi vastauksiksi ”käytettävissä”, ”harkitsee”, ”ei jatka” ja ”ei tavoitettu” (Ainakin 35 konkaria luopuu).
Tietojen paikkansapitävyys perustui valtuutetuilta itseltään kyselyn hetkellä saatuihin vastauksiin.
Tulokset eivät kuitenkaan kerro uudelleen valittavan valtuuston kokoonpanosta.
Jutun toimittaja muistuttikin lukijoita siitä, että puolueet eivät ole vielä päättäneet ehdokkaistaan eivätkä kaikki halukkaat välttämättä pääse edes ehdolle.
Valtuutetuilta saadut tulokset kertovatkin pelkästään heidän mahdollisista aikeistaan, jotka eivät välttämättä konkretisoidu ehdokkuudeksi.
Kaleva 5.4.2012
Kiinassa vallankaappaus?
Kaleva spekuloi (Vallankaappauksesta huhuja) Kiinan poliittiseen johtoon kohdistuvista vallankaappausaikeista asiasta levinneiden huhujen pohjalta.
Jutussa tuodaan esiin varsin yksityiskohtaisesti mahdollisen vallankaappauksen syitä ja aktiivisia toimijoita, vaikka haastateltu suomalaistutkija ei usko Kiinan kommunistipuolueen yhtenäisyyden olevan vaarassa.
Media-alalla esiintyy vastakkaisia käsityksiä siitä, voidaanko huhupuheita ylipäätään käyttää ja missä määrin juttujen lähdeaineistoina.
Epävarmojen tilanteiden toteutumisen mahdollisuuksia voitaneen käsitellä jutuissa, mikäli kerrottujen tietojen luonne tuodaan lukijoille heti selväksi, jolloin heille ei synny väärinkäsityksiä käytetyistä tietolähteistä.
Kaleva 3.4.2012
Tasaväkinen kamppailu
Oulun invalidien yhdistyksen entiset aktiivijäsenet ja nykyjohto riitelevät siitä, ajaako johto omaa etuaan ja onko se unohtanut vammaiset (Riita repii vammaisjärjestöä).
Kun toimituksella ei ole tarkempaa sisäpiiritietoa erimielisyyksien vaikuttimista tai siitä, kumpi osapuolista puhuu totta tai enemmän totta kuin toinen, asia on ratkaisu antamalla kummankin niistä perustella näkemyksiään täsmälleen samankokoisella palstatilalla.
Vastakkaisten väitteiden samanaikaisella ja tasavertaisella julkaisemisella synnytetään mielikuva, että totuus asiasta löytyisi jostain esitettyjen väitteiden välistä.
Kyllä lukija tietää!
Kaleva kyselee monen muun sanomalehden tavoin omien lukijoiden kantoja erilaisiin ajankohtaisiin asioihin.
Lehden Nettikysely-palstalla on tiedusteltu mielipiteitä mm. seuraavista asioista: Pitäisikö herätysliikkeet ajaa kirkosta? (15.4.2012), Pitäisikö koulujen turvatoimia kiristää? (5.4.2012) ja Olisiko STUK:n Laaksonen tarvinnut karenssin? (30.3.2012)
Tämäntapaiset kyselyt ylipäätään eivät kerro mitään lukijakunnan mielipiteistä kokonaisuutena, koska vastaaminen internetin tai matkapuhelimen kautta on satunnaista, eikä vastaajia ole valittu esimerkiksi iän, sukupuolen tai ammatin perusteella edustavaksi otokseksi lukijoiden perusjoukosta kuten tilastollisissa mielipidekyselyissä.
Myös vastaamisen lähtökohdissa on herkästi ongelmia. Vastaajien pohjatiedot kysytyistä asioista vaihtelevat, osa vastaa liikaa tunnetasolla, ja joillakin heistä voi olla henkilö- tai perhekohtainen kytkös kysyttyyn asiaan.
Kommentit