Maaseutua voitaisiin hyödyntää

Suurten teollisuusmaiden näkökulmasta koko Suomi on yhtä harvaanasuttua maaseutua.

Suomi on maaseutumainen maa, mutta oman mittapuumme mukaan valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Hallitusohjelmassa on linjattu tavoite pysäyttää harvaan asutun maaseudun suhteellisen aseman heikkeneminen. Asiasta laadittu työryhmän raportti ehdotuksineen luovutettiin äskettäin maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Suomessa on pitkät kokemukset siitä, että harvaan asuttujen alueiden uhkana on huonon kehityksen kierre. Poismuutto vie mukanaan aina hieman koulutetumman väestönosan, ja suuri ongelma on se, etteivät nuoret naiset halua jäädä peräkylille. Yksin jäävät peräkammaripojat puolestaan ovat syrjäytymisvaarassa.

Harvaan asutulla maaseudulla on monia taloudellisesti hyödynnettäviä vahvuuksia. Maaseudulla on luonnonvaroja puu- ja kaivosteollisuudelle. Myös aineettomat voimavarat, kuten puhdas luonto ja turvallinen elinympäristö ovat kaupallistettavissa ja tuotteistettavissa. Infrastruktuuri on vielä pitkälti kunnossa ja kuntakeskusten palvelut toimivat.

Maaseudulla on yhä voimissaan pärjäämisen kulttuuri, ihmisten välinen yhteistyö, talkoohenki ja naapuriapu. Maaseudun perinteistä yhteisöllisyyttä rapauttaa kuitenkin väestön vanheneminen ja poismuutto.

Yhteiskunnallisen keskustelun paikka on, halutaanko koko maa pitää asuttuna, vaikka se maksaisi. Jos vastaus on myönteinen, pitää olla valmis siihen, että alueilla on myös kestävä pohja elinkeinotoiminnalle ja toimivat palvelurakenteet.

Työryhmä on laatinut nipun ehdotuksia, joilla teollisuuden, matkailun ja palvelujen edellytyksiä voidaan parantaa nykyisestä. Näitä olisivat erilaiset kannustimet ja uudet verotulkinnat Työryhmällä ei kuitenkaan ole esittää ehdotuksiin rahoitusta.

Monilta osin työryhmä tyytyy tavanomaisiin ratkaisuihin ja kiirehtii jo olemassa olevia toimia eteenpäin. Rohkeat uudet avaukset puuttuvat. Kun tartutaan työryhmän huomioon siitä, että maaseutu on tärkeä Suomen kilpailukyvyn kannalta ja osa yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamista, olisi ajatusta voinut kehitellä pitemmälle.

Olisiko aivan mahdotonta, että Suomi muuttaisi maahanmuuttopolitiikkansa suunnan aktiiviseksi ja hakisi raivaajia, osaajia ja tekijöitä aktiivisesti kotimaasta ja ulkomailta maaseudun voimavarojen hyödyntämiseksi? Puuteollisuus, biopolttoaineet, matkailu, marjat ja sienet odottavat hyödyntäjäänsä maassa, jossa riittää lääniä. Maaseutu voidaan jättää näivettymään, jos niin halutaan, mutta välttämätöntä se ei ole.