Uutta Shake Shake Shake -albumia työstäessä vierähti peräti kolme vuotta. Levytysprosessi poikkesi muutenkin totutusta.
"Emme treenanneet kertaakaan. Minulla oli joitain demoja, ja sitten vain teimme niitä biisejä studiossa. Syntyi ihan erilaisia ratkaisuja kuin treenikämpällä", Kurki selvittää.
"Asennekin oli erilainen. Halusin elämänmyönteisen levyn. Tämä on ensimmäinen levy, joka ei ole ollut minulle psykoterapiaa. Elämäni on vakaata, olen naimisissa ja onnellinen. Olen myös päässyt eroon ajattelusta, että taiteilijan tarvitsee kärsiä luodakseen taidetta. Minusta on tullut sellainen, että kun en tuota levyjä, menen työhuoneelle ja kirjoitan biisejä."
Biisintekoa Kurki vertaa urheiluun.
"Mitä enemmän tekee, sitä paremmaksi tulee. Siinä herkistää kehon toimimaan sillä alueella, ja mieli on vastaanottavainen. Ei tarvitse nähdä sitä vaivaa, että dokaa monta viikkoa, rikkoo ihmissuhteita ja on paskat housussa, ja sitten vasta kirjoittaa biisejä", hän sanoo.
Samalla rima nousee korkeammalle. Mikä tahansa ei mene enää läpi.
"Nykymaailmassa tehdään paljon levyjä, jotka ovat vähän keskeneräisiä, koska levynteko on niin helppoa. Kun teen biisejä, haluan niiden kuulostavat siltä, että olen ainakin yrittänyt kaikkeni. Jos joku on päättänyt sijoittaa levyyn 20 euroa, hän kuulee, että sen eteen on ainakin nähty vaivaa", Kurki toteaa.
Uutuusalbumilla Lemonator on palannut amerikkalaisen voimapopin maailmaan.
Vaikka referenssibändejä löytyy lukuisia, monet leikkisän mielikuvitukselliset sovitusratkaisut tuovat mieleen erityisesti Jellyfishin.
"Joo. Jellyfish oli bändi, joka aikanaan innoitti minut tällaiselle poptielle. Kaivoin sen levyt esiin ja kuuntelin niitä ihan sen takia, että halusin muistella, mistä oikein innostuin, millaiset asiat saivat minut syttymään", Kurki kertoo.
"Musantekijänä helposti vakavoituu. Haluan säilyttää leikkimielisen lapsen, joka tekee sitä hommaa. Se on maailman vakavin asia, mutta se saa silti olla hauskaa. Ihan niin kuin ihmissuhde on vakava asia, mutta pitäähän senkin olla hauskaa. Jos ollaan helvetin totisia ja koko ajan vain murjotetaan, se ei inspiroi ketään."
Voimapopin lisäksi Shake Shake Shake hönkii 1960-lukua. Laulussa on paljon stemmoja, ja sovitukset ovat avaria, 1990-luvulle tyypilliset kitaravallit ovat poissa. Soundit taas ovat tätä päivää.
"Emme halunneet tehdä retrolevyä, vaan halusimme levyn olevan jollain tapaa kiinni tässä ajassa. Se potkii siinä Arctic Monkeysin vieressä ainakin soundillisesti", Kurki sanoo.
"Kaikki hienot jutut syntyvät yhdistämällä aikakausia. Onneksi bändi myös taipuu siihen. Musajuuremme ovat paljon laajemmat kuin 1990-luvun kitarapop.
Oli hauska tehdä levy, johon sai enemmän rytmiä. Halusimme, että tytöt tanssivat keikoilla vähän enemmän kuin aikaisemmin. Ja jos tytöt tanssivat keikoilla, kunditkin tulevat katsomaan."
Lemonatorin ensimmäisestä keikasta tuli viime viikolla kuluneeksi 15 vuotta.
Viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana se on kuitenkin soittanut vain kaksilla 40-vuotissynttäreillä.
Nyt bändi aikoo aktivoitua silläkin saralla. Levyn julkaisuaikataulun myöhäisen täsmentymisen takia keikkoja on sovittu vasta muutamia. Oulua ei keikkakalenterissa vielä näy.
"Oulu on aina ollut meille suotuisa kaupunki, ja olemme tykänneet soittaa siellä. Ihan varmasti tulemme, jos meidät sinne halutaan."