Tampereen yliopistossa on seurattu väitöskirjojen lukukertoja eli latauksia vuodesta 2005. Yleisön suosikkeja näyttävät olevan käytännönläheiset suomenkieliset väitöskirjat.
Jos väitöstutkimus edustaa esimerkiksi lääketieteen perustutkimusta ja on englanninkielinen, se ei nouse korkealle lukutilastoissa. -?Voisi kuvitella, että kansalaiset ovat hyödyntäneet niitä joko työelämässä tai muussa elämässä, Tampere University Pressin kustannuspäällikkö Outi Sisättö arvioi suosikkiväitöksiä.
Listan kärkisijoilta voidaan poimia vaikkapa Hilkka Sandin "Sateenkaaren päästä löytyy kultaa". Vuonna 2003 tarkastettu väitöskirja on tutkimus suomalaisesta saattohoidosta. Se on ilmeisesti kiinnostanut sekä hoitoalan ammattilaisia että potilaiden omaisia.
Monet muutkin terveys- ja hoitoalan väitöskirjat ovat suosittuja. Mutta lukijoita on riittänyt myös Juha Korvenpään väitöksellä "Paavot kehiin" vuodelta 2005. Tutkimuksen aiheena on musiikkiteknologia suomalaisessa iskelmämusiikkituotannossa 1960–80-luvuilla.
Ensimmäiset verkkoon 1999
Yliopistojen väitöskirjojen julkaiseminen verkossa nousi esille 1990-luvun puolivälissä. Aluksi tieteentekijät suhtautuivat "elektronisiin väitöskirjoihin" epäilevästi. Edut ymmärrettiin kuitenkin pian.
Verkossa julkaiseminen on halpaa ja mahdollistaa tutkimustulosten nopean ja maailmanlaajuisen jakelun. 1990-luvun lopulla vastustus murtui ja Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen yliopistot alkoivat siirtää väitöskirjoja verkkoon. -Ensimmäinen oli Katja Valaskivi, Sisättö muistelee Tampereen yliopiston päänavausta.
Valaskiven 1999 tarkastettu tiedotusopin väitöskirja japanilaisesta televisiosarjasta on yhä luettavissa verkossa Tampereen yliopiston sivuilla. Enää se ei ole yksin. Vuosikymmenen kuluessa sivuille on ilmestynyt lähes tuhat muutakin väitöstä.
Suomen yliopistojen verkkosivuilla on vapaasti luettavana jo tuhansia väitöskirjoja ja lisäksi paljon muitakin tieteellisiä julkaisuja. Uusia väitöskirjoja tulee verkkoon yli tuhannen nimikkeen vuosivauhdilla.