Vieras 9.3.2010 

Lapin yliopisto katsoo tulevaisuuteen

Lapin yliopiston hallitus käsittelee kokouksessaan 9.3.2010 luonnosta yliopiston uudeksi strategiaksi. Lapin yliopiston voimassaoleva 2020-strategia syntyi vuosina 2007 ja 2008 laajassa prosessissa, johon eritasoisen valmistelun kautta osallistui koko henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat. Lapin yliopiston strategia on luonteeltaan kokonaisstrategia. Se määrittää yliopiston mission, arvot ja vision sekä yliopiston perustehtävien ja niitä tukevien toimintojen strategiset tavoitteet.

Lapin yliopisto 2020 -strategian ohella yliopiston toimintaa strategisella taholla ohjaa Lapin korkeakoulukonsernin strategia. Konsernistrategia ohjaa yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.

Lapin yliopisto 2020 -strategian päivitystä tarvitaan muun muassa uudesta yliopistolaista johtuen. Strategian päivittämisestä sovittiin opetusministeriön ja yliopiston tulosneuvotteluissa lokakuussa 2009. Lapin yliopiston kehittämiskohteiksi neuvotteluissa sovittiin, että yliopiston tulee määrittää entistä tarkemmin painoalansa, selkeyttää taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolia yliopiston tulevaisuuden visioissa sekä kytkeä ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä konserniyhteistyö entistä tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan.

Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Yliopiston koulutus- ja tutkimusaloja ovat kasvatustieteet, oikeustieteet, taideteollinen ala ja yhteiskuntatieteet. Lapin yliopisto kouluttaa Suomessa lähes neljänneksen maamme juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan maistereista.

Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämä auditointiryhmä suoritti Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin huhtikuussa 2009. Arviointineuvosto päätti kokouksessaan 24.9.2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Lapin yliopisto täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

Lapin yliopiston yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Yliopiston toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on kansainvälinen matkailun tutkimus.

Yliopisto on osa Lapin korkeakoulukonsernia ja toteuttaa konsernin yhteistä strategiaa yliopiston profiili- ja painoaloilla. Kansainvälisessä yhteistyössä yliopiston keskeinen strateginen kumppani on University of the Arctic, jonka temaattiset verkostot vahvistavat yliopiston asiantuntijuutta. Arktisen ja pohjoisen alueen muutos ja erityiset sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olosuhteet tarjoavat erityisen tutkimusympäristön yliopiston profiilialueille.

Lähialueen yliopistoista Lapin korkeakoulukonserni on syventänyt yhteistyötään erityisesti Tromssan, Oulun, Murmanskin ja Pomorin yliopistojen kanssa.

Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyön kehittämishanke käynnistyi vuosina 2007-2009. Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut toiminnallisen yhteistyön lisääminen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi Pohjois-Suomessa ja Lapissa, yliopistojen profiilien vahvistaminen sekä yhteinen tutkimus- ja koulutusstrategia.

Syventävät tavoitteet liittyvät tutkimuksen kehittämiseen, kuten huippututkimusyksiköt ja osaamiskeskittymät yhteisille aloille, tutkijakoulut ja innovaatiotoiminnan kehittäminen, opetuksen kehittämiseen, opetukseen liittyvien vastuiden ja työnjaon kehittämiseen, sivuaineyhteistyön lisäämiseen sekä yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja tasa-arvonäkökohtien edistämiseen.

Kolmivuotisen pilottihankkeen ensimmäisen vuoden painopiste oli tutkimus, toisena vuotena koulutus ja kolmantena yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Hanketta ohjaavaan ja seuraavaan strategiaryhmään kuuluivat yliopistojen rehtoraatit, suunnitteluvastaavat, ylioppilaskuntien edustajat sekä sidosryhmien edustajia elinkeinoelämästä ja aluehallinnosta. Yliopistojen johdon yhteistyö on vahvistunut merkittävästi hankkeen ohjauksen ansiosta.

Yliopistojen yhteisen tutkimusstrategian toteuttaminen käynnistettiin yhteisille alueille ohjelmoitujen kärkihankkeiden avulla. Integraatiota vahvistettiin yhteisen tutkimusprofessuurin ja lehtoraatin avulla. Strategiassa määriteltiin yhteiseksi teema-alueeksi globaalimuutos. Tutkijakouluyhteistyö on toteutunut globaalimuutoksia koskevassa tutkijakoulussa, jossa on yhteensä 20 tutkijakoulutettavaa. Näistä seitsemän tekee väitöskirjaa Oulun yliopistoon ja kymmenen Lapin yliopistoon.

Globaalimuutoksen tutkimusstrategiaa on toteutettu eri teema-alueilla, jotka ulottuvat luonnonjärjestelmistä ja ympäristötutkimuksesta ja -teknologiasta kulttuuriin ja taiteisiin. Yksittäisiä hankkeita ovat olleet muun muassa Pajala-Kolari-kaivoshankkeiden tutkimus, ympäristön käyttöön, tutkimukseen ja yhteensovittamiseen liittyvien tietoristiriitojen ja konfliktien tutkimus, haavoittuvien alueiden tutkimusverkosto sekä matkailun jätehuolto ja energia -tutkimus. Pohjoisten alueiden hyvinvointibarometri on kiinnostava avaus jatkotutkimukselle.

Lapin ja Oulun yliopistot ovat toteuttamassa yhteistyönä kansainvälisiä maisteriohjelmia. Maisteriohjelmina Barentsin alueen rajat ylittävässä yliopistohankkeessa ovat vertaileva sosiaalityö, Barentsin alueen ympäristötekniikka, terveys ja hyvinvointi sirkumpolaarialueella sekä globaalit tietojärjestelmäratkaisut.

Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.


Ylä-Kotola Mauri 

KOMMENTOI
LÄHETÄ 
JAA TIETOA
Lähetä juttuun liittyvä kuva tai video
Avaa keskustelu aiheesta juttutuvassa
Facebook 
del.icio.us del.icio.us
VIERAS - LUETUIMMAT
TERVE24
moottori

Seppo Karppinen
Auto-Kaleva autouutiset 7.2. 
VTT: Etelämmäs tarkoitetut kitkarenkaat riski Pohjolassa
koti
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
Koti-Kaleva 11.2. 
Trendeistä viis!
hightech forum
POLTTOPISTEESSÄ 8.12.2011 
FT: Nokia luopumassa luksuspuhelimistaan
kiekko-kaleva
Pelin ytimessä. Janne Pesonen väläytti Ruotsi-ottelussa taitojaan, jotka hurmasivat Raksilan yleisön takavuosina. Kuhmolaislähtöinen hyökkääjä pyöräytti Suomen 2?1-kavennuksen Viktor Fasthin edestä alivoimalla.
Pelin ytimessä. Janne Pesonen väläytti Ruotsi-ottelussa taitojaan, jotka hurmasivat Raksilan yleisön takavuosina. Kuhmolaislähtöinen hyökkääjä pyöräytti Suomen 2?1-kavennuksen Viktor Fasthin edestä alivoimalla. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
KiekkoJuttu 20:46 
Takaisin parrasvaloihin
hyvä olo
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen
armeijaan lähtöä.
Tammikuussa Kainuun Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Juho Junnila ei ole säikähtänyt armeijan kuria, uusia kuvioita eikä paukkupakkasia. Lääkintäalikersanttina Kajaanissa palveleva Lari Hotakainen pitää tärkeänä, että siviiliasiat ovat kunnossa ennen armeijaan lähtöä. _
Hyvä olo 11.2. 
Varusmiehet tarvitsevat henkistä tukea
sunnuntain puheenvuoro
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa.
Kerro, miten rakkaus iski Oulussa. Pasi Autio
Sunnuntain Puheenvuoro 3.2. 
Rakastuitko Oulussa?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy