Laman ennustanut Uusis synkistelee
Matikkanero näppäilee työhuoneessaan eduskunnassa tietokonetta. Ruudulle ilmestyy käppyröitä, jotka osoittavat kansalaisten velkataakan kasvaneen äärirajoille. Toinen tilasto osoittaa, että pankit kyllä antavat edelleen luottoja, etenkin ulkomaille. Tästä huolimatta poliittiset päättäjät haluavat turvata pankkien luotonantoa jättimäisillä tappiotakauksilla.
Pitkänhuiskea numeromies ei usko nykyisen rahoitusjärjestelmän eikä ylipäänsä velkavetoisen talouden kestoon.
"Vaikka tätä ei saakaan sanoa, tavallisen tallettajan kannattaisi ottaa talletukset pankista ulos. Sukanvarsi on turvallisempi paikka", sanoo tekniikan ylioppilas ja kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi (kesk.).
Mies on tullut tunnetuksi paitsi curling-joukkueen kapteenina, myös lamaennustajana. Uusipaavalniemi valittiin vuonna 2007 eduskuntaan keskustan Uudenmaan listalta. Heti eduskuntatyön alussa Uusipaavalniemi rupesi maalaamaan synkkiä pilviä Suomen talouden ylle.
"Taloustilanteestamme on annettu liian ruusuinen kuva. Talousennusteiden laatiminen pohjautuu valitettavasti yksinomaan niihin taloustieteiden oppeihin, jotka eivät ole tähän mennessäkään pystyneet ennustamaan taantumaa", jyrisi Uusipaavalniemi joulukuussa 2007 eduskunnassa, kun hallitus esitteli valtionyhtiöiden myyntivaltuuksia koskevaa lakia.
Miestä pidettiin outona ja pidetään edelleen, vaikka hän on kiistatta yksi harvoista, joka haistoi tilanteen vakavuuden.
Asuntoveloilla
luotiin kupla
Uusipaavalniemen ajattelun punainen lanka kulkee velalle rakennetun talouden kritiikissä. Pitkillä ja halpakorkoisilla asuntolainoilla on luotu talouskupla. Talouskasvu, kansalaisten parantunut elintaso, on perustunut suureen rahamäärään, velkarahaan.
"Eihän se haittaisi, jos velkaantuminen ei nostaisi hyödykkeiden hintoja, mutta kun asuntojen hinnat ovat kasvaneet samassa syklissä. Otetaan hillittömiä lainoja, jotka ovat tulevien vuosien ostovoimasta pois."
Ja kun kyse on kansalaisten ostovoiman hiipumisesta, se iskee lopulta kansantalouteen, joka sekin alkaa hiipua. Uusipaavalniemen laskelmien mukaan asuntoluottojen kymmenen miljardin lisäys vuodessa ei vain voi jatkua samaa tahtia, vaikka työttömyys pysyisi kurissa.
Kun lainojen kymmenen miljardin kasvu hyytyy vaikkapa kolmen miljardin kasvuun, se tietää markkinoiden rahamäärään seitsemän miljardin lovea. Kolmen miljardinkin lisäys asuntolainoissa tarkoittaa keskimäärin 100 000 euron lainoja sille ikäluokalle, jolle velat ovat kasautuneet. Näin on Uusis laskenut.
Kasvu siis katkeaa väistämättä. Uusipaavalniemen mukaan lainakasvun katto näkyi siinä vaiheessa, kun pankit alkoivat kaupata 30 vuoden lainoja ilman vaatimusta omarahoitusosuudesta. Näin ronskit lainat eivät hirveästi houkutelleet ja lainaan perustunut rahamäärän kasvu katkesi.
"Se raha lähtee jostain sieltä ketjusta pois. Jos vaikka rakennustarvikkeita ostetaan seitsemällä miljardilla vähemmän, niin kyllä se tuntuu", Uusipaavalniemi todistelee lainarahan hyytymisen vaikutuksia reaalitalouteen.
Espanjan-tauti
iskee Suomeen
Kuinka suuri on sitten tämä velkavetoisen talouden aiheuttama kupla? Uusipaavalniemi täräyttää pöytään karuja lukemia. Asuntoneliön järkevä keskihinta olisi 500 euroa, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla neliöhinnat kipuavat pahimmillaan 4 000 euroon. Rakennustarvikkeiden hinta pitäisi puolestaan pudota murto-osaan nykyisestä.
Tätä ei kuitenkaan tue tieto, että Suomessa asuntojen hinnat ovat pitäneet muita EU:n reunamaita paremmin kutinsa. Uusipaavalniemi vakuuttaa, että tilastot laahaavat perässä. Suomessa nähdään hänen mukaansa sama ilmiö, joka on jo päällä vaikkapa Espanjan aurinkorannoilla, jossa hinnat ovat pudonneet kymmeniä prosentteja.
"Asuntojen hinnat tulevat Suomessa vielä puolittumaan nykyisestä", Uusipaavalniemi ennustaa.
Tämäkään skenaario ei riitä lamaennustajalle. Uusipaavalniemi huomauttaa, että euroalueen asuntoluotot ovat vain noin neljännes kaikista euroalueen lainoista. Hän näyttää käppyrää, jonka mukaan lainojen kokonaismäärä euroalueella oli viime vuonna 18 000 miljardia euroa, josta asuntoluottoja oli 4 000 miljardia euroa.
"Suuri osa yritysluotoista on vakuudettomia. Millaisia pommeja on esimerkiksi kauppakeskuskiinteistössä maailmalla?" Uusipaavalniemi maalailee.
Ja kun tilauksesta tv-uutiset kertovat torstaina, että USA:n suuri kauppakeskuksiin sijoittanut kiinteistöyhtiö ajautui konkurssiin.
"Meidän ei pidä maksaa pankkien hölmöilyistä. Ne ottavat riskejä, kun tietävät, etteivät joudu loppupelissä maksumiehiksi."
Lama-Uusis on puhunut. Toivottavasti ennustukset eivät enää osu oikeaan.
KOMMENTIT
No niin,kyse ei ole siitä mikä on järkevä hinta vaan miten hinta muodostuu.
Jos Uusis olis rakentaja niin tuskin tekisi taloja 500 € neliöhinnalla....Eikä myös valmistasi rakennustarpeita, ei ostaisi rakennustarpeitten tekemiseen tarkoitettuja koneita koska nekin pitäsi tehdä murto-osalla niiden nykysestä hinnasta ja niiden koneiden tekijöiden (Kuten muidenkin) pitäsi tyytyä murto-osaan nykyisestä palkastaan jne jne.
Tajuaako tämä talousnero lainkaan että mitä puhuu?
Minäpä väitän että neliöhinta kuuluisi olla oikeasti 200 €, tämä saadaan siitä että ei makseta turhaan rakentajille palkkaa ja tonteista ei kuuluisi maksaa mitään.
Lisäksi rakennustarvikkeiden kuljetuksista ei myöskään kuuluisi maksaa mitään.
Näin ollen, 200 € olisi oikea taso,älkää maksako enempää !
Ihan oikeasti,tätä kaveria nyt pidetään pätevänä ennustajana ja maailmalta löytyvät arvostetut todella pätevät alan hemmot eivät talousasioissa pärjää Uusikselle?
Hiukan ihmetyttää että talousnerolle ei ole kysyntää maailmalla tosi hyvä palkkaisten duunien parissa.... Ja miksi on vain tekniikan ylioppilas?
Tekniikan ylioppilaatko ovat saavuttaneet globaalin talouden tietämyksen ja ymmärryksen ylimmän tason?
Ennustamisesta vielä:
Joku aina osuu jossain asioissa oikeaan joskus,kukaan ei jatkuvasti ja kaikissa asioissa.
Laitan tähän loppuun vielä itsekkin ennustuksen:
Lentokone tipahtaa.
No perhana, sen verta olen hövelillä päällä että laitan toisenkin:
Autokolari tapahtuu.
