Oulunsalon kunta osti Varjakan saaren vuonna 1987 Veitsiluoto Oy:ltä. Nyt 20 vuotta myöhemmin näyttää, että historiallisen sahasaaren kehittäminen on saamassa vauhtia. Ainakin se saa paljon syttyjä eilen paljastetun pienoismallin myötä.
Sahasaarta 1920-luvulla kuvaava pienoismalli on suuri, pinta-alaltaan 20 neliötä. Se esittää alueen siinä asussa, kun sahan toiminta oli vilkkaimmillaan. 700 ihmisen työpaikkana ollut Varjakka taisi olla tuolloin koko kunnan keskus.
Pienoismalli on sijoitettu kunnan nykyiseen keskukseen ja siellä kauppakeskus Kapteenin aulaan.
Suurikokoinen malli asettuu paikalleen kangerrellen. Toisaalta paikka on hyvä siten, että malli on todella monien silmäparien nähtävänä.
Oulunsalon 125-vuotisjuhlien kunniaksi tehty pienoismalli on Oulunsalon taidehankintatoimikunnan hankkima. Tekijä on Suomussalmen kunnan vetämä Vaihtoehtona työ -projekti, joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä valmistamalla maisemapienoismalleja.
Pienoismallissa Varjakan saari on täynnä toimintaa. Siellä on kansainväliseen puutavarakauppaan keskittynyt, Pohjoismaiden suurin 12-raaminen saha.
Malliin on kuvattu runsaasti rakennuksia, joista vielä tänä päivänäkin alueella on pystyssä parikymmentä arvokohdetta.
Rakennukset ja laivat on tehty kartongista, puut juuttiköydestä, rautalangasta ja maalarin teipistä sekä maa eristelevystä. Kaikki on maalattu ja mallissa nämä arkiset materiaalit muuttuvat illuusioksi menneistä ajoista.
Malli on varsin ilmeikkään näköinen ja siitä saa hyvän kuvan sahasaaren silloisesta tilasta. Mallia katsoessa tuleekin mieleen, ettei moiseen informatiivisuuteen taideta edes huippuunsa viritetyillä tietokonemallinnuksilla päästä.
1920-luvun sahasaaren pienoismallin rinnalle toivoisi tietoa myös saaren nykytilasta. Se kun ei ole kaikille mallia katsoville tuttu juttu. Myös Varjakan sijainti kartalla näytettynä parantaisi mallin luettavuutta.
Varjakkaa voi hyvällä syyllä kuvata Oulunsalon uinuvaksi helmeksi. Aluetta kannattaa kehittää ja sen kehittämisestä keskustella. Sen ainakin voi ilolla todeta, että helppolukuinen malli tukee kansalaiskeskustelua.
Malli voikin olla arvokas osa sitä prosessia, jonka myötä hieno ja yhä paljon kulttuurihistoriallisia arvoja omaava alue saadaan arvoiseensa kuntoon ja yhä useamman oulunseutulaisen käyttöön.
