Carl Orff (1895--1982) esitti, että musiikkikasvatus etenee kehityksen mukaisella tavalla: rytmi kasvaa puheesta, sitten syntyy melodia ja vasta sitten harmonia.
Jokaisen on mahdollista musisoida ilman aikaisempia musiikkiopintoja ja erityislahjakkuutta.
Keskeisiä ajatuksia ovat toiminnallisuus, tekemisen kautta oppiminen. Lapsi itse keksii ja etsii.
Työtapoja ovat mm. imitointi ja kaikuharjoitukset. Kaikuna voi toistaa sanoja ja loruja, keho- ja rytmisoitinkuvioita, laulu- ja soitinmelodioita, liikkeitä.
