Rautkallio ja Väinö Tannerin säätiön puheenjohtaja Lehtinen ovat koonneet Tannerin päiväkirjan kirjaksi Väinö Tanner -unohdetut päiväkirjat 1943--1944 (Kustannusosakeyhtiö Paasilinna). Rautkallio löysi päiväkirjan Yhdysvalloista Stanfordin yliopiston Hoover-säätiön arkistoista.
Suomen Yhdysvaltain sotavuosien suurlähettiläs Hjalmar Procopé oli vienyt Tannerin muistiinpanot Yhdysvaltoihin vuosi ennen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä siinä pelossa, että niitä voitaisiin käyttää Tanneria vastaan. Kansallisarkistossa on ollut kopio päiväkirjasta, jota aiemmin pidettiin sotien jälkeen tehtyinä muistiinpanoina Tannerin omia muistelmia varten.
Rautkallion ja Lehtisen mukaan merkinnöistä vahvistuu Tannerin keskeinen rooli presidentti Risto Rytin ja marsalkka C.?G.?E. Mannerheimin rinnalla jatkosodan johtokolmikon jäsenenä.
Kustannusosakeyhtiö Paasilinnan järjestämän tiedotustilaisuuden osallistujien joukossa oli joukko entisiä keskeisiä diplomaatteja tutkijoita.
Entinen suurlähettiläs ja entinen ulkoministeri Paavo Rantanen korosti, että varsinaisen rintaman lisäksi keskeistä oli kesällä 1944, että poliittinen kotirintama piti. Rantasen mielestä Tanner piti sosiaalidemokraatit hallituksessa ja se oli tärkeä voitto kotirintamalla.
Rautkallio oli Rantasen kanssa samaa mieltä.
"Rytin ja Tannerin poliittinen johtajuus oli se, joka piti kaikki rintamat kasassa."
Rautakallion ja Lehtisen kirja ei ole pelkkä kopio Tannerin päiväkirjoista. Päiväkirjatekstiä on 228 sivua. Kirjoittajat ovat helpottaneet lukijaa selvittämällä omissa teksteissään, millaisiin yhteyksiin Tannerin merkinnät liittyvät. Yhteensä teoksessa on 308 sivua.
Kommentoi