Kulttuuri

Suomen sisällissota humahtaa näyttämölle - tarina kiertää ympyrän Oulusta maailman kautta Ouluun

Hanna Ojalan ohjaama Punainen maa, valkea meri -näytelmä nähdään Kajaanin kaupunginteatterissa. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kulttuuri 12.1.2018 19:12
Eeva Kauppinen

Ohjaaja Hanna Ojala on saanut kiitosta "mahdottomista" töistään. Kriitikot kehuivat esimerkiksi hänen Kokkolan kaupunginteatteriin 2016 tekemäänsä esitystä Anni Kytömäen esikoisromaanista Kultarinta. Monet ajattelivat etukäteen, ettei Kytömäen kieltä ja luontoa voi kesyttää teatteriin.

Ojalan metodi ei olekaan puhdas dramatisointi. Hän ikään kuin luo teokset uudestaan näyttämölle.

Kirjailija Anni Kytömäki koki, että Kultarinta-näytelmä oli uutettu hänen romaanistaan, mutta samalla kyseessä oli uusi ja itsenäinen teos. Samantapaista on tapahtumassa nyt Kajaanin kaupunginteatterissa.

Tällä kertaa Ojala tarttui tamperelaisen Anneli Toijalan paksuihin romaaneihin Punainen maa, valkea meri ja Merten takaa tulleet. Ne kertovat tosipohjaisen selviytymistarinan Suomen sisällissodasta.

Punainen maa, valkea meri kertoo Antellin leipomossa Oulussa 1918 työskentelevien Elsa Marin ja Alinan kohtalosta sota- ja aatehistorian myrskyissä. Ja samalla suomussalmelaisen Elsa Marin veljistä Aatesta ja Joelista, jotka pakenevat sisällissotaa Vienaan ja pestataan brittiarmeijan palvelukseen Muurmannin legioonaan.

Elämykset vahvana tekstissä

Tarina kiertää ympyrän Oulusta maailman kautta Ouluun.

– Anni Kytömäki käsittelee romaanissaan samaa aihealuetta eli sisällissotaa erikoisesta näkökulmasta. Hänellä on naisen fyysisyyden, aistillisuuden ja ehkä sek­suaalisuudenkin näkökulma luontoon ja sieltä kulmasta sisällissotaan, Ojala vertaa.

– Anneli Toijala ei kirjoita lyyrisesti, mutta hän kirjoittaa aistillisesti ja joskus myös groteskisti.

Ojala nauttii Toijalan tekstien lihallisuudesta ja niiden antamasta eläytymisen kyvystä.

– Mitä on elää nälässä päiväkausia. En ole saanut sitä kokemusta Ilmari Kiannon Punaisesta viivasta enkä mistään muusta niin voimakkaasti kuin tästä. Tai minkälaista on elää, kun mummo paskoo alleen ja pienessä ahtaassa tuvassa haisee, ja se paska saattaa olla tarttuvan taudin merkki, mutta sinun täytyy silti huolehtia lähimmäisestäsi.

Ojala tahtoo tuoda esiin naisten sankaruuden.

– Koen, että meidän yhteiskunnassa on unohduksissa uhrautumiseen, pyyteettömyyteen ja empatiakykyyn liittyvä sankaruus. Se sankaruus näyttäytyy arjen teoissa sairaaloissa, kätilöopistoissa, saattohoito-osastoilla. Niissä ammateissa ja töissä, joita naiset perinteisesti ovat tehneet, ja vielä alistetussa ja epäarvostetussa asemassa.

– Tämmöisissä tilanteissa, kun ollaan jossakin rintamalla tai tarttuvan taudin - lavantaudin, punataudin, espanjantaudin - äärellä ja desinfiointimenetelmät ovat puutteelliset, hoitajana toimiminen on oman hengen asettamista alttiiksi toisen ihmisen edestä. Minua kiinnostavat hetket, jolloin ihminen asettaa toisen itsensä edelle ja on valmis uhraamaan oman henkensä toisen vuoksi.

Näytelmä vaati paljon taustatyötä

Kirjailija Anneli Toijala teki romaaneihinsa valtavan taustatyön. Hän tutustui Jukka Nevakiven vuonna 1970 julkaistuun tutkimukseen Muurmannin legioona - suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918-1919. Lisäksi Toijala kävi läpi Kansan Arkiston ja kuunteli Suomussalmen kirjastosta löytyvät legioonalaisten haastattelut, Ojala tietää.

Ojala itse samoin, ja paljon muuta.

556-sivuisessa Punainen maa, valkea meri -romaanissa ollaan Oulussa sivulle 130 saakka. Siellä esiintyvät Antellin Mamma, Rouva ja tyttäret, Åströmin nahkatehdas, Hupisaaret, venäläiset sotilaat, Snellmannin rautakauppa, Kansallispankin johtaja Viktor Hellman, pormestari Castren ja poliisimestari Lindqvist. Paljon ihan oikeita historiallisia henkilöitä.

Entäs Elsa Mari, Materon pojat ja Alina?

– Suomussalmelainen torpantyttö Elsa Mari ja muut fiktiiviset hahmot perustuvat Anneli Toijalan tutkimukseen.

Näytelmän koko ensimmäinen näytös tapahtuu Oulussa, toinen Tampereella ja Pesiöllä vuorotellen, kolmas näytös on matkantekoa Vienassa ja neljäs näytös vie Knäsöin kylään Murmanskin alueelle.

– Viides näytös on epilogimainen. Se on laivamatka kotiin, valtionrikoskuulustelut ja paluu Ouluun junalla Helsingistä, ohjaaja kertoo.

Punainen maa, valkea meri saa kantaesityksensä Kajaanin kaupunginteatterissa 27. tammikuuta.

Hanna Ojala

Ohjaaja, dramaturgi

Syntynyt 1973 Kangasalla.

Koulutus Manchester Metropolitan University School of Theatre 1995-1998. Teatterikorkeakoulu, teatteripedagogiikan linja 2003-2006.

Kiinnitykset Rovaniemen Teatteri 2008-2010.

Vierailuja Kemin, Rauman, Hämeenlinnan, Kokkolan, Vaasan ja Kajaanin kaupunginteattereissa.

Ohjauksia Punainen maa, valkea meri, Kajaanin kaupunginteatteri 2018. Luonnon laki, Vaasan kaupunginteatteri 2017. Kultarinta, Kokkolan kaupunginteatteri 2016. Bussi Somerolle - Rauli Baddingin tarina, Kemin kaupunginteatteri 2011. Kevään viimeiset kokeet, Rovaniemen Teatteri 2009.

Anneli Toijala

Kirjailija, opettaja. Syntynyt Tampereella 1930.

Julkaissut romaaneja, nuortenkirjoja, historiallisia teoksia, kuunnelmia ja näytelmiä 70-luvulta lähtien.

Historiallisen romaanin Punainen maa, valkea meri (1999) tapahtumat liikkuivat Suomen sisällissodan aikaisessa Oulussa, Suomussalmella, Tampereella ja Vienan Karjalassa. Kirjan jatko-osa Merten takaa tulleet oli Finlandia-palkintoehdokkaana ilmestymisvuonna 2005.

Muurmannin legioona

Perustettiin Kuolan niemimaalla 15. kesäkuuta 1918 Ison-Britannian armeijan ja suomalaisten punakaartilaisten välisellä sopimuksella.

Tehtävä oli turvata ympärysvalloille tärkeää Murmanskin satamaa ja sinne johtavaa Muurmannin rautatietä valkoisten suomalaisten ja saksalaisten hyökkäyksiltä. Muurmannin rata yhdisti Murmanskin ympärivuotisen sataman ja Pietarin.

Iso-Britannia koulutti legioonalaiset, varusti ja takasi täyden ylläpidon yli tuhannelle entiselle punakaartilaiselle ja työmiehelle.

Legioonan miehistö muodostui Pohjois-Suomesta sisällissodan taisteluja paenneista ja Muurmannin alueella ennestään työskennelleistä pohjoissuomalaisista metsätyömiehistä.

Legioona kotiutettiin Ison-Britannian ja Suomen hallitusten välisellä sopimuksella elokuussa 1919.

Valtionrikosoikeuden tutkintojen jälkeen suurin osa 1 200 legioonalaisesta pääsi palaamaan kotiseudulleen. Kyseessä oli ainut sisällissodan pakolaisten joukkopaluu.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

56
Kanada-malja jo Kärppien kosketusetäisyydellä – Manner muistuttaa tamperelaisten vaarallisuudesta: ”Tappara on mestareita täynnä, eivätkä mestarit luovuta koskaan”
40
Sdp yhdistäisi sosiaaliturvan eri tasot: tuki olisi vastikkeellista ja työnteosta palkittaisiin
33
Sipilä: "Sote-uudistuksen vastustamiseen käytetyllä energialla lämmitettäisiin puoli Suomea"
32
Kaivattu maamerkki vai pompöösi pimentäjä? – Oulun torinrannan tornihotelli kirvoitti lukijoilta keskusteluryöpyn
29
Pääministeri esittäytyi: Kahta en vaihda, Kärppiä enkä keskustaa
24
Pääministeri Sipilä Ylellä: Pätkätöiden salliminen nuorilla johtaa pysyviin työsuhteisiin, ei määräaikaisten ketjuttamiseen
24
Sebastian Aho liittyy Leijonien MM-kisaryhmään, myös Teräväinen joukkueeseen – "Leijonapaidan pukeminen on aina kunnia-asia"

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Suomellakin on oikeus suorittaa sotaharjoituksia omalla alueellaan ja kansainvälisillä vesillä ja kutsua mukaan ketä par... Lue lisää...
UMA

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

21.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image