"Kitsch on uudelleen löydetty polku, joka mahdollistaa paluun takaisin taitoon ja tarinoihin."
Kaikkonen maalaa vanhalla tekniikalla, jota hän opiskelee taidekirjoista. Työ aloitetaan tummalta pohjalta, jonka päälle maalaus rakennetaan kerros kerrokselta. Öljyväriä on kymmeniä kerroksia, ja välillä värin pitää aina ehtiä kuivua.
"Tätä maalaustekniikkaa opetetaan enää hyvin harvoissa paikoissa", huomauttaa Lintulassa asuva tekijä. "Tämä on hidasta maalaamista nykymittapuulla mitattuna."
Oppi on haettava mestareilta ja taidekirjoja tutkimalla.
"Minulla on hirveästi taidekirjoja. Tiirailen kuvia päivästä toiseen suurennuslasin kanssa ja ilman, ja mietin miten asiat on ratkaistu."
Kaikkonen tekee esittävää, figuratiivista taidetta. Hän on kitsch-maalari kuten esikuvansa, norjalainen
Miksi
kitschiä?
Yleensä kitschillä tarkoitetaan rojua, tyylitöntä ja mautonta. Se on arvoarvostelma. Mutta kitsch-maalauksen määritelmä kumpuaa vanhemmista lähteistä.
"Kitsch-filosofian isä Nerdrum viittaa sanan alkuperäisiin kirjallisiin määritelmiin, joissa korostuvat esittävyys, taito, sentimentaalisuus, esikuvien kopiointi, mielikuvitukselliset kauniit ympäristöt, vakavuus sekä jungilaiset arkkityypit", Kaikkonen selittää.
Kitsch on vaihtoehto modernin maailman vaatimuksille jatkuvasti uudistuvasta taiteesta. Kitsch kunnioittaa perinteistä käsityötaitoa ja tarinankerrontaa.
1700-luvulla
"On vain yksi sana ´taide´, ja kaikki yritetään ahtaa sen alle. Sitten sanotaan esimerkiksi juuri tämmöisestä perinteisestä maalauksesta, ettei se ole oikeaa taidetta. Taideinstituutiossa olevat henkilöt aika pitkälle määrittävät, mikä on taidetta ja millaista taidetta tuetaan."
Oppimestarit
ja kisälli
Kitschillä on Kaikkosen mukaan eri tavoitteet kuin taiteella.
"Olen miettinyt sitä vertauskuvana pituushyppääjästä ja seiväshyppääjästä. Pituushyppääjälle sanotaan, ettei tuosta sinun hommastasi tule mitään, et saa mitään tukia tähän harjoitteluun, kun sinä et hyppää lähellekään niin korkealle kuin tuo seiväshyppääjä."
Kuvataidekasvattajaksi kouluttautunutta Kaikkosta kiinnostaa taidehistoria ja tunteilla ladatut työt.
Hän ihailee erityisesti italialaista barokin aikakauden mestaria
Molemmat olivat valon, varjon ja valohämyn mestareita.
"Töissäni on piileviä tarinoita. Tarkoitus on herättää tarina katsojassa itsessään, että hänellä alkaa mielikuvitus laukkaamaan ja tunteet heräävät."
Kaikkosen maalaukset risteilevät todellisuuden ja surrealismin välimaastossa. Ne ovat unenomaisia, mystisiä ja symbolistisia.
"Maalauksissani ei esitetä tiettyä paikkaa ja tiettyä henkilöä. Siitä syystä henkilöillä ei ole vaatteitakaan päällä. Esimerkiksi teoksessa Kätketty linnunpäinen ihminen on symboli jollekin tunnetilalle. Muna symboloi syntymää tai uudelleensyntymää."
Esittävä taide
on taas in
Esittävä taide on rohkea tyylilaji. Kaikkonen arvelee, ettei Suomessa ole muita itseään kitsch-maalariksi tituleeraavia.
"Moni taiteilija ei uskalla rehellisesti ruveta tekemään tämmöistä, miltä itsestä tuntuu", Kaikkonen toteaa.
"Uskon, että taideajattelu lähtee pikku hiljaa esittävämpään suuntaan. Tähän asti taide on kulkenut käsi kädessä modernisoituvan yhteiskunnan kanssa. On uskottu jatkuvaan kehitykseen, uutuuteen ja edistykseen. Nyt huomataan, että siitä alkaakin tulla negatiivisia vaikutuksia. Taiteessa ruvetaan taas vastaavasti arvostamaan perinteisempiä arvoja."
Sampo Kaikkonen on toista kertaa valittu mukaan kansainväliseen Kitsch Biennaleen. Yleisöpalautekin on ollut hyvää.
"Harvoin, jos jotain laittaa myyntiin, niin kyllä ne aina menee kaupaksi. Siitäkin sen tietää, että ihmiset tykkää."
Kommentoi