Kuvataiteilija Ellen Thesleff (1869-1954) eli poikkeuksellisen, värikkään elämän.
Taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kirjoittama tuore elämäkerta paljastaa, että Suomen merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluva Thesleff taisteli oikeudestaan maalata ja käyttäytyä kuin mies. Androgyyni taiteilija pukeutui ajoittain miesmäisesti ja syventyi aiheisiin, joita ei pidetty naisille soveliaina.
Kapinallinen taiteilija nautti jo elinaikanaan yleisön ja aikalaistaiteilijoiden arvostuksesta. Myös kriitikot, joita taiteilijan omaperäisyys hämmensi, joutuivat myöntämään tämän taidot.
Kotimaan näyttelyidensä ajaksi taiteilija katosi usein ulkomaille, varsinkin Firenzeen, jossa vietti pitkiä aikoja.
- Ellenille matkat olivat myös tapa käsitellä jännitystä ja pelkoa. Se oli pakoa, mutta myös halua mennä eteenpäin. Ellen halusi löytää aina jotakin uutta.
Armotonta itsekritiikkiä
Schreckin teos paljastaa myös taiteilijan armottoman itsekritiikin. Varsinkin myöhäisiällään Thesleff tuhosi epäonnistuneina pitämiään töitä.
Tuhovimma on jäänyt taiteilijan sisaren, Thyra Thesleffin tyttärentyttären Antonia Ringbomin mieleen:
- Isoäitini Thyra pelasti tauluja ja vei niitä turvaan Ateneumiin, koska Ellen olisi tuhonnut ne. Muroleen mökiltämme Ruovedeltä löytyi maalaus, jolla oli tukittu rotankolo, Ringbom kertoo.
