Kulttuuri

Kohu oli Kierikille tärkeä, mutta intendentti Leena Lehtinen odottaa, että lupauksista seuraisi myös tekoja

Kierikin perustamisesta lähtien siellä työskennellyt intendentti Leena Lehtinen ei ole osallistunut Kierikkikeskusteluun, mutta kertoo seuranneensa sitä tarkasti. KUVA: Teija Soini
Kulttuuri 27.2.2018 7:27
Anne Helaakoski

Kierikkikeskuksen intendentti Leena Lehtinen kertoo Kierikin ympärillä vuodenvaihteen tienoilla käydyn keskustelun toisaalta yllättäneen, mutta toisaalta ei.

– Meillä on kulissien takana hiljaista tukijoukkoa, joka nosti nyt päätään.

Lehtisen mielestä kohu oli tärkeä. Sen ansiosta poliittiset päättäjät reagoivat ja tukea tuli jokaisesta poliittisesta ryhmittymästä.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan esitys Kierikkikokonaisuuden säilyttämisestä oli yksimielinen ja valtuusto linjasi talousarvioon, että Kierikkiä on kehitettävä ja tunnistettava sen mahdollisuus nousta markkinointivetonaulaksi.

– Arvostan lautakunnan lausuntoa, mutta sen pitää muuttua todeksi. Olisin toivonut myös, että valtuusto olisi päättänyt kehittämisen rahoituksesta.

Lehtinen muistuttaa myös Kaarina Kailon (vas.) elokuussa tekemästä, kulttuuripääkaupunkihankkeeseen liittyvästä Kierikin kehittämistä koskevasta valtuustoaloitteesta rahoitusesityksineen. Vastaus saataneen maalis–huhtikuussa.

– Olen ollut virkamiehenä yli 30 vuotta ja tehnyt kuntapuolella paljon töitä. Olen tottunut, että kun päättävä elin, siis valtuusto, tekee päätöksen, niin sitä pitää totella.

Lehtistä huolettaa Kierikin tulevaisuus. Hänen mielestään suurin epäonnistuminen on ollut, että Kierikkiin ei ole saatu lisää vakinaista henkilökuntaa. Yli-Iissä uskottiin Ouluun ”kuin joulupukkiin”, kun se oli liitoksen yhteydessä luvannut kehittää Kierikkiä.

Lehtinen kaipaa Kierikille arvostusta, tukea ja turvallisuuden tunnetta tuovaa tietoa jatkuvuudesta.

– Nyt resurssipulassa aikaa menee liian pieniin asioihin ja hankintojen laskemisiin. Jo kaupungin mittakaavassa mitättömällä vuosittaisella kehittämisrahalla saataisiin paljon aikaan, haaveilee Lehtinen.

Jotta Kierikistä muodostuisi valtuustonkin visioima markkinointivetonaula, pitää sen toiminnan perustua jo museolainkin vaatimaan toimintasuunnitelmaan, josta pidetään kiinni, sekä vahvaan arkeologiseen pohjaan, Lehtinen toteaa.

– Museaalisen pohjan ja arkeologisen tutkimuksen pitää olla jatkuvaa ja ylläpidettyä. Se vaikuttaa museon uskottavuuteen. Jos tutkimuspohja puuttuu, museo ei pysy pystyssä.

Lue lisää 27.02.2018 Kalevasta.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Veronmaksajien rahat hukataan Kierikkikeskuksen ylläpitoon, mikä ei tuota mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

voitko tarkentaa kuinka isoja rahoja Kierikkiin käytetään vuositasolla ja mitä ne ovat sikupuolen satojen miljoonien budjetissa? Eikös tämä museokeskutelu tuonut esiin sen, että museot saavat valtionapaua tarjotakseen halvalla kansalaisille kulttuuripalveluja siinä missä Valve, teatteri tai konserttisalit. Museoiden tulee myös tallentaa ja olla kansakunnan muisti mikä huomattiin selvästi viime ja tänä vuonna kun Suomen historiaa tuodaan esiin. Miksi niiden tulisi tuottaa ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Museot tuottavat kävijöilleen sivistystä ja kulttuurielämyksiä, parhaassa tapauksessa myös elinikäisen kiinnostuksen historiaan tai taiteeseen. Museot toimivat myös tärkeinä resursseina tutkimukselle ja esimerkiksi Kierikin arkeologiset yleisökaivaukset tuottavat aineistoa museoihin ja tutkijoiden käyttöön, uutta tietoa Suomen kivikaudesta sekä luokkaretkikohteen koululaisille. Tarviiko Kierikin tuottaa näiden valtavan tärkeiden ja suurten asioiden lisäksi vielä muutakin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kierikkikeskus tuottaa kävijöilleen elämyksiä, hyvää mieltä – hyvinvointia. Kaikkea ei voi eikä tarvitse mitata rahassa. Sivistyksen mittaamiseen raha on erinomaisen huono mittari. Henkisen hyvinvoinnin mittaamiseen vielä huonompi. Kulttuuripalvelujen tuottaminen on ja pitääkin olla osa sivistysyhteiskunnan kulmakiviä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa etelätuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia itätuuli on voimakasta iltapäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa länsituuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Sadevaroitus: Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa voi sataa aamusta alkaen runsaasti, yli 50 mm vuorokaudessa. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa voi sataa rankasti, yli 20 mm tunnissa. Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

280 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Keskusta on ahneuden perikuva. Tämän osoittaa hallituksen ja erityisesti Sipilän toiminta. Köyhiltä ja sairailta leikata... Lue lisää...
KEPU PETTÄÄ AINA

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

22.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image