Kulttuuri

Mainos

Arvostelu: Oulun kau­pun­gin­teat­te­rin Pieleen meni on kaatuvien kulissien kavalkadi

Janne Raudaskosken (vas.) ja Mikko Leskelän päät pysyvät kylminä, vaikka käsillä on kaupunginteatterin näyttelijöiden esittämien näyttelijöiden ”elämän hirvein ilta”. KUVA: Jussi Tuokkola
Kulttuuri 14.3.2017 11:16
Elena Vuoksiola

Oulun kaupunginteatteri: Pieleen meni. Käsikirjoitus Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shields. Suomennos Mikko Koivusalo. Ohjaus Pertti Sveholm. Lavastus ja puvut Jyrki Seppä. Valosuunnittelu Jukka Kyllönen. Äänisuunnittelu Jari Niemi. Rooleissa Janne Raudaskoski, Elina Keinonen, Heli Haapalainen, Mikko Leskelä, Joose Mikkonen, Mika Nuojua, Aki Pelkonen ja Timo Reinikka. Suuri näyttämö 11.3. Seuraava esitys 15.3. klo 19.

Kahden tunnin jälkeen selkeitä muistikuvia kohellusten ilotulituksen yksityiskohdista ei ehkä ole, mutta vatsa on kipeä ja poskilihakset kramppaavat.

Oulun kaupunginteatterin Pieleen meni on hyvällä maulla toteutettua aivot narikkaan -viihdettä, jonka hulvattomuus syntyy eksaktiudesta. Millintarkasti suunnitellun kaaok-
sen mahdollistaa koko työryhmän saumaton yhteistyö.

Alkuperäisteoksen, The Play That Goes Wrong, matkaa voi kuvailla tuhkimotarinaksi. Lontoolaisen pikkupubin näyttämöltä Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin komedia on siirtynyt aina vain isommille estradeille.

Broadwayn ennakkonäytökset alkoivat samalla viikolla kun Olivier-palkittu sekasortokomedia valtasi Oulun kaupunginteatterin suuren näyttämön.

Pieleen meni on rakenteeltaan näytelmä näytelmässä. Pohjois-Pohjanmaan Polytekninen Draamaseura tuo ensi-iltaan 1920-luvulle sijoittuvan brittiläisen murhamysteerin, Murha Havershamin kartanossa.

Kaikki se, mikä voi mennä pieleen, menee. Repliikit ja iskut unohtuvat, rekvisiitta on hukassa ja roolituskin vaihtuu lennossa.

Vaikka näyttämöllä vallitsee mayhem, Draamaseura pitää kiinni esiintyjän kultaisesta säännöstä: show must go on. Mikään ei estä heitä viemästä ensi-iltaa loppuun kunnialla, tai ilman.

Punainen lanka teokseen löytyy kolmella tasolla kaatuvista kulisseista. Seinien lisäksi on kuvannollinen taso, kun Draamaseuran näyttelijöiden fasadit alkavat säröillä. Kulis-
sien kaatumisesta on kyse murhamysteerinkin loppuratkaisussa.

Kaupunginteatterin väki ei kompuroi. Pertti Sveholmin ohjaus ei juuri sisällä virhelaskelmia. Näyttelijät, valot ja äänet iskevät tarkkoja huteja kerta toisensa jälkeen. Kaikki on sulavan rytmikkäästi pielessä. Kommellukset ketjuuntuvat ja kasaantuvat jyrkännettä alas vyöryväksi lumipalloksi.

Yleisön jatkuva kuhina ja hihitys varioi huutonaurun, hengen haukonnan ja kiljahdusten kanssa.

Jyrki Sepän lavastus henkii ensisilmäyksellä viattoman kotikutoista brittiläiskartanon tunnelmaa. Pinnan alta paljastuu äärimmilleen viritetty dominoefekti, jossa ovet irtoavat, pylväät sortuvat ja hissit räjähtävät niin tarkasti, että lavastamon tekninen henkilökunta on epäilemättä viettänyt verstaalla tunnin jos toisen juonia punoen. Kun luulee nähneensä jo kaiken, siirrytään apokalyptiseen loppuhuipennukseen.

Pieleen meni haastaa tyypillistä tapaa katsoa näytelmää. Dialogin sijasta päähuomio on taustan vaivihkaisissa toiminnoissa ja koko murhamysteerin juonen seuraaminen jää toissijaiseksi. Katsoja odottaa vain, mille saa nauraa seuraavaksi. Kahden tunnin jälkeen selkeitä muistikuvia tapahtumista ei ehkä ole, mutta vatsa on kipeä ja poskilihakset kramppaavat.

On vaikea pukea tätä kohellusten ilotulitusta sanoiksi ilman, että samalla veisi sekoilulta sen omintakeisinta hohtoa pois. Pieleen meni on hetken taidetta. Se on näytelmä, josta ei kannata lukea. Se on koettava itse.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Uskomaton kokemus, hieno teatterielämys. Sai vilpittömästi nauraa. Komedia parhaasta päästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se ei yleensä tiedä hyvää teatterissa, jos siellä on kaatuvien kulissien kavalkadi..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvää nauruviihdettä, menen toisenkin kerran. Ei kaikkea tarvitse ottaa tiukan vakavasti ; )

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huh, miten tyhjänpäiväinen kohellus. Moni kohtaus on niin nähty sketseinä ennen eri viihdeläjäyksissä. Oli repliikkiluuppia ja vinoshow'ta. Välillä juututtiin vitsin päälle makaamaan. Brittiläisestä keveydestä ei ole tietoakaan, vaikka ovat paikan päällä käyneet mallia hakemassa. Lavastus oli parasta ja se mustafarkkuinen tehostemies. Tämä kyllä sopisi Oulun työväennäyttämölle, jolla on farssiosaamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sammaa mieltä. Monet vitsit arvasi etukäteen petauksesta. Onko ohjaaja kenties Turusta vai miksi tätä huttua vaan tulee ja tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakin Tampereen Teatterin esitys samasta näytelmästä oli hauskinta, mitä olen koskaan teatterissa kokenut. Sitä ei pysty selittämään, se on koettava!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

203 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi mamu nostaa niskakarvat pystyyn

Hyvä Bokre, saatat kärsiä ksenofobiasta, muukalaiskammosta. Kuten muutkin fobiat ksenofobia on irrationaalinen ja saatta... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

16.12.

Naapurit

16.12.

Fingerpori

16.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image