Kulttuuri

Analyysi: Vain muutamat saavat olla tähtiä Oulun teatterissa

Oulun teatterissa on paljon lahjakkaita näyttelijöitä, mutta viime vuosina työtehtävät ovat jakautuneet epätasaisesti. Yksi teatterin historian suosituimmista esityksistä on ollut Mikael Niemen romaanista dramatisoitu Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Teatterin evakkotilassa Teatriassa 2003 kantaesitetyn näytelmän tähtiä olivat Pajalan pojat: Niila (Mikko Leskelä, vas.) ja Matti (Timo Pesonen). KUVA: Leinonen Jukka
Kulttuuri 13.6.2018 18:02 | Päivitetty 13.6.2018 18:04
Eeva Kauppinen
Eeva Kauppinen.

Oulun teatterissa näkyy vinoutuma näytelmien roolijaossa. Päärooleja saavat vain harvat ja valitut. Ensi-iltoja tähdittävät usein teatterinjohtaja ja hänen näyttelijäpuolisonsa.

Johtajavalinnassa ehkä haettiin teatterille kasvoja ja valtakunnallista näkyvyyttä. Silti Oulun teatteria ei ole kutsuttu esimerkiksi Tampereen Teatterikesään vuosikausiin.

Oulun teatterissa on selvästi A- ja B-luokan näyttelijöitä. Näin voisi ajatella, kun vain harvat ja valitut saavat esiintyä päärooleissa, jotkut onnekkaat saavat vähemmän haastavia tehtäviä ja osa teatterin omista ammattinäyttelijöistä toteuttaa kutsumustaan pikkurooleissa näytäntökausien ajan.

Asia hyppää silmille, kun selaa teatterin ohjelmistoa taakse ja eteen päin. Tietyt nimet toistuvat tiheästi ja toisia ei juurikaan näy. Muutamat palkansaajat on lähes hyllytetty.

Kun syksyn 2018 ensi-illat julkistettiin, yllättikö vielä jokin?

Kyllä yllätti! Teatterissa vierailee syksyllä kaksi kannuksensa ansainnutta ohjaajaa, Pasi Lampela ja Pentti Kotkaniemi. Se herättää suuria odotuksia.

Se ei taas yllättänyt, että suuren näyttämön ensimmäisen ensi-illan pääosissa ja mainoskuvissa komeilevat teatterinjohtaja Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara. Nyt he tähdittävät Arthur Millerin intohimodraamaa Näköala sillalta.

Kari-Pekka Toivonen aloitti Oulun kaupunginteatterin johdossa huhtikuussa 2014. Silloin alkoi kuherruskausi oululaisen yleisön kanssa. Tammikuussa 2015 ensi-iltaan tuotu musikaalikomedia The Addams Family oli tarkoin valikoitu sisääntulokappale. Uusi teatterinjohtaja ja hänen puolisonsa esiintyivät musikaalin päärooleissa Gomezina ja Morticiana.

The Addams Family oli katsojasuosiolla mitattuna menestys. Esitys pysyi ohjelmistossa pitkään ja keräsi 25 000 katsojaa.

Yleisömäärä jää toki jälkeen esimerkiksi saman teatterin Mustalaisruhtinattaresta (85 000 katsojaa) tai vaikka Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -kantaesityksestä (37 000 katsojaa).

"Muutamia näyttelijöitä tai perheenjäseniä suosiva ohjelmistopolitiikka on ristiriidassa vastuullisen teatterinjohtamisen kanssa."

Päärooleja on riittänyt Toivoselle ja Larivaaralle myös sen jälkeen yllin kyllin: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Valheet ja viettelijät, Rakastakaa!, My Fair Lady.

Tämän päälle tulevat vielä erilaiset lauluillat, plus ystävien ja kollegoiden emännöidyt vierailut.

Tämäkö oli tavoite, kun nykyinen taiteellinen johtaja palkattiin? Valitsijat ehkä hakivat teatterille kasvoja ja valtakunnallista näkyvyyttä. Oulun teatteri on saanut kasvot, kahdet lahjakkaat kasvot. Muuten naama on vino.

Mistä johtuu roolijaon vääristymä? Eikö teatterista löydy muita osaajia? Onko Ouluun tähän asti palkattu vain huonoja näyttelijöitä, joiden sijasta tarvitaan jatkuvasti vierailijoita?

Hyvä teatterinjohtaja huolehtii taiteellisen henkilökunnan tasaisesta työllistymisestä ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuudesta. Muutamia näyttelijöitä tai perheenjäseniä suosiva ohjelmistopolitiikka on ristiriidassa vastuullisen teatterinjohtamisen kanssa.

Työtehtävien epäsuhta ei voi olla vaikuttamatta teatterin työilmapiiriin ja työntekijöiden itsetuntoon.

Kirjassaan Vieraassa takissa (2015) dramaturgi ja ohjaaja Aila Lavaste pohtii teatterinjohtajuutta ja johtajan ominaisuuksia, mitä ne tuottavat. Vallitseeko Oulun teat­terissa siksi murjottava ilmapiiri? Vai leijuuko siellä rohkean taideyhteisön elävä henki?

Johtamisen lisäksi Oulun teatterin johtaja kääntää näytelmiä, dramatisoi tekstejä, ohjaa niitä ja näyttelee.

Onko se varmasti paras taiteellinen vaihtoehto sekä teatterin kuluttajan ja veronmaksajan etu? Vaikuttaa lisäksi siltä, että johtaja saa vielä itse päättää, kuka kunkin tehtävän hoitaisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Teatteri tiedottaa kovin nihkeästi uusista näyttelijäkiinnityksistä ja taiteellisen henkilökunnan vaihtumisesta. Runsas vierailijoiden käyttö ja pistovierailut hämmentävät tilannetta entisestään. Miksei teatteriin kiinnitetä uusia nuoria näyttelijöitä? Ulkopuolisilla riittää kysymyksiä ja ihmettelyn aiheita.

Miltä Oulun teatteri näyttää ulospäin?

Maan kattava näkyvyys ja alan sisäinen arvostus eivät ole realisoituneet ainakaan taiteellisista saavutuksista ja sisällöllisestä etukenosta kertovina kutsuina teatterifestivaaleille.

Pohjoismaiden vanhimpaan ja suurimpaan ammattiteatterifestivaaliin, Tampereen Teatterikesään Oulu kutsuttiin viimeksi Samuli Reunasen ohjaamalla Tukholma-näytelmällä 2009.

Oulun teatteri ei ole ollut aktiivinen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun produktioiden suuntaan. Nyt syksyllä on Ouluun vihdoin tulossa koulun Lavat auki! -hankkeen järjestyksessä neljäs tuotanto Oresteia.

Oulun teatteri ei myöskään lähtenyt teatteriohjaaja Mikko Roihan vetämään, teatterialan taloudellisia ja tuotannollisia toimintatapoja uudistavaan yhteistyöhön. Paljon positiivista mediahuomiota saaneessa hankkeessa on mukana seitsemän valtionosuutta saavaa teatteria: Turun kaupunginteatteri, Riihimäen Teatteri, Tanssiteatteri Minimi, Jyväskylän kaupunginteatteri, Teatteri Eurooppa Neljä, Kouvolan Teatteri, Kotkan kaupunginteatteri sekä yksi vapaa ryhmä, Vapaa Teatteri. Yhteistyössä syntyy kolme näytelmää kolmen vuoden aikana ja ensi-illat Berliinissä.

Tällaisesta aktivismista Oulu huutaa poissaolollaan. Pohjoisten teattereiden yhteistyökuviossa Oulun teatteri sentään oli mukana.

Aina ei ole oltu tässä jamassa. Oulun kaupunginteatteri kuului vuosia Jussi Helmisen rakentamaan Riksteatern-kiertueverkkoon.

Ja parhaimmillaan Oulun kaupunginteatteri edusti Suomea kuuluisassa Bonner Biennalessa Saksassa. Siellä esitettiin menestyksellä Bengt Pohjasen romaanista dramatisoitu Jerusalemin tanssi.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (198)

remonttimiehet ja kiinteistöhoitajat ovat super tähtiä pitävät talon pystyssä..!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tampereen teatterikesä on menettänyt merkityksensä, aika on ajanut sen ohi kirkkaasti, ei sieltä poissaolo ole ongelma eikä huolen aihe. Eiköhän kaikilla teattereilla ole isona ongelmana talous. Se ohjaa näytelmä- ja näyttelijävalintoja. Teatteri on monelle tasokasta viihdettä tasokkaine esiintyjineen. Tasokkuus ja ammattitaidon arviointi, sopivuus rooleihin jne. ovat teatterin johdon asia. Tänä päivänä toivoisi, että siinä olisi yhtenä argumenttina roolien kierrätys. Se ei saa olla määräävässä asemassa, mutta mahdollisuus on annettava, muuten ei ammattitaito kasva eikä toisaalta myöskään näyttelijän taso muihin nähden tule kunnolla esille. Vaikea yhtälö, jonka luulisi keskustelemalla aukeavan, jos siihen on tahtoa ja rohkeutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tänä vuonna 50. vuottaan juhliva Tampereen teatterikesä on yhä yksi pohjoisen Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista ja ehdottomasti Suomen suurin, tärkein ja ainoa koko maan kattava ammattiteatterikatselmus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oululaiset nauttivat kun saavat nähdä omia tuttuja näyttelijöitä eri rooleissa. Kuten verajankin, seijanäppilä jne. Ei aina tarvi ottaa esiintyjiä ulkoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lehdistöllä on tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä, joita Eeva Kauppinen ansiokkaasti edistää. Näistä keskeistä roolia eli vallankäytön valvontaa Kauppinen artikkelissaan toteuttaa avaamalla keskustelua mahdollisista epäkohdista. Roolijaon vinoutuminen ja sukulaisten suosiminen on niin ilmeistä, ettei arvailuille jää varaa - jokainen kansalainen voi ne todeta ohjelmiston esittelystä.

Teatterin hallituksen jäsenet on valittu poliittisin perustein. He vastaavat siitä, että julkisin varoin, vaikkakin osakeyhtiömuotoisena, ylläpidetyn teatterin toiminta on asianmukaisesti järjestetty ja edistää yhtiön etua. Hallituksen jäseniä ovat: pj. Matti Karhula (kesk.) , vpj. Sannamari Sala (vas.), Anna Rounaja (kok.) Karoliina Niemelä (vihr.), Ari-Pekka Sirviö (sdp). Näyttelijäyhdistyksen edustaja on Merja Pietilä. Milloin hallitus aikoo tutkia tosiasiat ja ottaa kantaa esille tulleisiin asioihin?Esitetyt väitteet ovat sen verran vakavia, että niiden perusteellisen selvittämisen tekemättä jättäminen olisi erittäin arveluttavaa ja vastoin sekä yhtiön että julkista etua.

Toimitusjohtajaa on nettikeskustelussa vaadittu puuttumaan asiaan ja hänen toimeenpanokykyään on epäilty. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön asioita hallituksen ohjeiden ja linjausten mukaisesti. Lisäksi tehtävään kuuluu vastata yhtiön kirjanpidon laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Hallituksen siis tulee antaa ohjeet ja tehdä linjauksen, joita toimitusjohtaja toteuttaa.

Näyttelijäyhdistys vastusti aikoinaan Toivosen valintaa taiteelliseksi johtajaksi. Piirit ovat Suomessa pienet ja todennäköisesti heillä oli sellaista sisäpiirin tietoa, jota valitsijoilla ei ollut. Erittäin huolestuttavia ovat kommentit, joiden mukaan henkilökunta ei uskalla puhua ongelmista. Työyhteisössä, jossa esimiehellä on poikkeuksellisen suuri valta valinnoillaan osoittaa henkilön ammattitaitoa tai sen puutetta, pelko on ymmärrettävää, mutta sellaiseen ei pidä alistua. Toivon mukaan työtekijöiden edustajilla on rohkeutta toimia työyhteisön ääninä.

Oulun teatteri on paikallisesti ja alueellisesti tärkeä kulttuurintuottaja. Teatteritaiteen yhteiskunnallinen tehtävä olla ihmisille itsensä ja ilmiöiden tulkitseminen ja hahmottaminen. Teatteri saa viihdyttää, naurattaa, itkettää ja suututtaakin, mutta ei jättää kylmäksi. Jos ohjelmisto rakentuu muutaman henkilön egon ja vahvuuksien varaan, ollaan kaltevalla pinnalla. Lisäksi oman edun tavoittelu, omien voittojen maksimointi ja nepotismi ovat kaikki vastoin suomalaisia arvoja ja periaatteita. Asiat tulee tutkia ja tehdä niiden perusteella sekä taiteellisen että yhteiskunnallisen edun kannalta välttämättömät ja tarvittaessa vaikeatkin päätökset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen huomannut pariskunnan nepotismin tavallisena oululaisena jo ajat sitten. Ahneus ja mulle kaikki- periaate tahrannut tämänkin taitelijapariskunnan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivonen ja Larivaara ovat todella lahjakkaita huippuja työssään: näyttelemisessä. Johtamiseen tarvittaisiin johtamiseen asennoitunut ja kouluttautunut henkilö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En katso elokuvia tai tv-sarjoja, joissa Merja Larivaara esiintyy. En myöskään aion mennä katsomaan näytelmiä, joissa hän on. Muistan ikuisesti sen, kun hän oli Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa ja pudottuaan kisasta käyttäytyi lapsellisesti. Ei aikonut ikinä antaa anteeksi putoamistaan ja esimerkiksi ei tullut haastatteluun ohjelman jälkeen, kuten muut kilpailijat. Voi olla hyvä näyttelijä, mutta odotan näyttelijöitäkin myös edes jonkinlaisia tapoja. Toivottavasti hän osaa käyttäytyä aikuismaisemmin Oulun teatterissa, kun päärooleja on jaossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tanssii tähtien kanssa -kisan häviön hetkellä Larivaara repi rannekorunsa irti, nakkeli ne katsomoon ja samalla käski katsojia lopettamaan äänestyksen. Sama meno jatkuu teatterissa, kun hän ei saa tahtoaan läpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teatteri on laji, jossa vallitsee teatterinjohtajan diktatuuri. Ja syystä, monia muitakin tapoja on yritetty. Diktatuuri on ainoa tapa saada jotain uutta ja merkittävää aikaiseksi. Jos nykyinen johtaja ja hänen puolisonsa olivat väärä valinta, niin sitten kaupungilla pitää olla rohkeutta valita uusi johtaja. Siinä lääke lyhykäisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tällaiset dinosaurusten ajan keinot enää toimi nykymaailmassa. Aivan kuon sanoisi, että diktatuuri ja vastustajien vainoaminen on pakollista maiden johtamisessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Diktatuuri ei tarkoita tyranniaa. Kauppisenkin mainitsema Aila Lavasteen teos Vieraassa takissa avaa hyvin teatterin taiteellisen johtajuuden problematiikkaa. Myös tässä ketjussa aikaisemmin nimimerkillä "Tietoa, ei mutua" kirjoittaa hyvin, mitä hyvä johtajuus kulttuuriorganisaatioissa tarkoittaa. Huomautettakoon vielä, että Toivosen puolisoa ei kaupunki ole valinnut johtajaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikä hänen valinnastaan ohjaamaan esityksiä keskusteltu lainkaan teatterin entisen hallituksen kanssa. Saivat lukea kausiohjelmasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suuret egot estradilla. Teatterin oman kuvaajan ottamat promomainoskuvat eivät asiasta tietävien mukaan johtokaksikolle kelvanneet, koska niissä Kuulemma näkyi Toivosen nenän muoto sivusta päin, mikä on kiellettyä. Niinpä Helsingistä tilattiin pääparille edestä päin kuvaava valokuvaaja sekä tunnettu meikkitaiteilija parantamaan kokonaiskuvaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pitäisi teloittaa ketään ennen kuin on katsonut mitä paperin toisellakin puolella on, asioilla on aina se kaksi puolta .

Yhtälailla kylmää kyytiä aikoinaan sai Kouki-Valkama valjakko, onko siis oikeasti vika johtajissa vai oululaisissa?

Hattua täytyy KP:lle nostaa että on jaksanut näinkin kauan, ei ole helppoa olla kissa hiirille jotka mielellään hyppivät pitkin pöytiä ja saada vielä tällaista ryöpytystä lisäksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koukia ja Valkamaa ei ole syytetty työsyrjinnästä eikä talousrikkeistä. Päinvastoin. Talous hoitui rehellisesti ja myös ohjelmisto oli ensiluokkaista. Taivaslaulu ja Mielensäpahoittaja-sarjan ensimmäiset näytelmät ovat nimenomaan Koukin ohjelmistovalintoja, vaikka joku printti-Kalevan yleisönosastolla antaa niistä kunnian Toivoselle. Toivosen ainoa ansio kyseisille menestysnäytelmille on, ettei hän niiden tuottamista ole estänyt. Erityisesti kiitän Koukin ohjelmistoa oman pohjoisen alueemme huomioimisesta ja siitä, että hän antoi esimerkiksi Kätilön ja Taivaslaulun tuotantoon parhaat oman talon tekijät. On totta, että suhde Kouki-Valkama-kaksikkoon viileni. Se tapahtui, kun huomattiin, että kaksikko piti Oulua vauhdinottoalustana suurempiin teattereihin. Siitä huolimatta ohjelmistoa ja henkilöstöjohtamista ei voi moittia. Nyt pari tekee Turussa niin hienoa, rohkeaa, uutta luovaa ja paikallista erityislaatua kunnioittavaa taiteellista teatteria, että kateeksi käy. Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi minun pitäisi kiinnostua vierailijoista, joita näkee televisiostakin ihan riittävästi, tai kertakäyttöhuvista, joka viihdyttää hetken, mutta ei anna mitään uutta ajateltavaa. Olen juureva pohjoispohjalainen kaupunkilainen, ja rakastan teatteria, kun sillä on elämääni ja maailmankuvaani rikastava ja avartava sisältö. Parhaat teatterielämykset muistaa vuosikymmeniä, mutta viihde unohtuu viikoissa. Riemukkainta on, jos taide hoksauttaa minut ajattelemaan toisin ja ymmärtämään ihmisiä ja maailmaa paremmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teatteri uutisoi, että päättyneellä kaudella teatterissa kävi 89 831 katsojaa, joista (ilmaisilla?) teatterikierroksilla ja eri tapahtumissa oli 8500 kävijää. "Katsojia" ilmoitetaan olleen 81 200. Suosituimmassa esityksessä, lähes loppuunmyydyssä My Fair Ladyssä, kerrotaan olleen 19 151 katsojaa. Kiinnostaisi tietää, miten loput yli 62 000 katsojaa jakautuivat eri näytelmille. Sisältyvätkö katsojalukuun esimerkiksi Rakkautta-näytelmän ilmaiset kylkiäisliput ja muut ilmaisliput? Entä kaikki iskelmä- ym. lauluillat? Mikä on katsojaluvultaan korkean teatterivuoden lippujenmyynnin tuotto verrattuna aikaisempiin vuosiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

teatteri on Oulun kaupungin teatteri, ei Toivosen ja Larivaaran teatteri. Ovat huomanneet rahastuskeinon omasta yrityksestä, jolla kierrättää yhteisiä varoja. Eikö tämä ole jo yhteisten varojen marginaalista hyödyntämistä, mistä voisi jo kiinnostua kaupungin tilintarkastajat/ rikospoliisi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (198)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

141 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Ehkäpä me jotka maksemme kaiken, veroprosentti yli 40%, ollaan kyllästytty elättämään jos jonkin sortin joutilasta ja vä... Lue lisää...
Kapitalisti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image