Koulupäivä pidemmäksi tanssilla

Peruskoulun uuteen tuntijakoon toivotaan kahta uutta oppiainetta. Suomen tanssitaiteilijain liitto haluaa tanssitaiteen oppiaineeksi. Liiton mukaan tanssi on tarpeellinen taideaine, koska lapsi oppii kehon, aistien ja liikkeen kautta sekä tunteet sijaitsevat ja tapahtuvat koko kehossa.

Muun muassa Teatterikorkeakoulu ja taito- ja taideaineiden tutkimuskeskus ovat ehdottaneet uudeksi oppiaineeksi teatteritaidetta. Myös mediakasvatusta on vaadittu lisää, vaikka ei välttämättä omana oppiaineenaan.

Tuntijakouudistusta pohtiva työryhmä sai ohjeeksi hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa. Työryhmän on tarkoitus saada ehdotus valmiiksi toukokuun alkuun mennessä. Työryhmä on saanut kansalaisilta ja muilta tahoilta tähän mennessä yli 60 kirjallista kannanottoa. Lisäksi opetushallituksen internetsivuilla on keskusteltu eri aiheista. Tällä hetkellä kommentoinnin aiheena on, millaisia asioita oppilaille pitäisi opettaa eri ikäkausina.

Uudet oppiaineet ovat harvinaisia. Viimeisin uusi oppiaine on 2001 tullut terveystieto. Samalla kansalaistaito poistui. Nyt paineita on ennemminkin kokonaistuntimäärän lisäämiseen.

"On siitä keskusteltu monestakin eri näkökulmasta. Nythän alakoulussa varsinkin on aika lyhyet päivät. Sitä ongelmaa on ratkottu aamupäivä- ja iltapäiväkerhoilla. Erityisesti taideaineiden lisääminen toisi koululaisten päivään toiminnallisuutta. Koulupäivän pituuden lisääminen on sitten iso taloudellinen kysymys", työryhmän sihteeri, opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallituksesta kertoo.

Työryhmän tehtävänä on arvioida myös ehdotusten taloudelliset vaikutukset.

Suomessa tuntimäärä on pienempi muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2007 OECD-maista vain Unkarissa oli matalampi vähimmäistuntimäärä kuin Suomessa. Suomessa tuntimäärä on 5 467, kun OECD:n keskiarvo oli 6 644 tuntia.

Eri oppiaineiden suhteet ovat Suomessa samankaltaisia kuin muuallakin, vaikkakin taito- ja taideaineiden osuus on melko korkea.

Uusien oppiaineiden lisäksi tuntijaossa tunteita herättävät ruotsin kieli ja uskonto. Osa kannanottajista haluaa poistaa ruotsin kielen pakollisuuden ja osa taas haluaisi aloittaa ruotsinopetuksen aiemmin.

Uskonnonopettajien liitto haluaisi vahvistaa uskonnonopetuksen asemaa. Kirkkohallituksen kommentissa uskonnontunteja haluttaisiin jopa lisätä 13:een. Vapaa-ajattelijoiden piiristä taas on ehdotettu uskonnonopetuksen poistamista tai muuttamista yleiseksi arvokasvatukseksi.

Muun muassa matematiikan, äidinkielen, liikunnan, biologian ja maantiedon opettajat haluaisivat omalle oppiaineelleen lisää opetusaikaa.

Valtioneuvosto päättää tuntijaosta alkuvuodesta 2011. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on ottanut julkisuudessa myönteisen kannan ruotsin opetuksen aikaistamiselle, mutta ei kannata uusia oppiaineita.