Ylioppilailla puutteelliset taidot äidinkielessä ja matematiikassa

Nimim. Täydellinen mahalasku kirjoittaa vähän, mutta asiaa.

Joko se "luokaton" lukio kokeilu lopetetaan. Tulokset ovat "luokattoman" huonoja..

Toisten vanhempien lapset ovat tyhmempiä kuin toisten vanhempien lapset.Mitä sitä nyt kannattaa veivata.Toiset vanhemmat ovat tyhmempiä kuin toiset vanhemmat.Jokainen tämän näkee ja huomaa joka ainoa arkipäivä.Muutama lapsi on lahjakas kaikessa ja joku ei ole lahjakas missään.Yksinkertainen totuus.Ei sitäkään kannata alkaa kieltää(Suomessa tapana).Opetusta ei kannata syyttää jos oma lapsi ei koulussa menesty.Kannattaa vain tunnustaa tosiasiat ja hyväksyä että mukulut ovat tulleet vanhempiinsa.

Matematiikan erikoistaidoille, prosenttilaskua lukuunottamatta, ei ole ollut mitään käyttöä. Oikeustieteen alalla menestyykin hyvä satuilija ja selittäjä.

Ei ihme, jos lukiolaiset eivät opi matematiikkaa kunnolla. Jopa yliopiston lähellä olevassa koulussa osalla opettajista on niin huonot opetustaidot, että oppilaat joutuvat opiskelemaan opetettavat asiat itse kotonaan. Syy oppimattomuudesta sälytetään oppilaille ja opinto-ohjaajan tehtäväksi jää vain suositella oppilasta laskemaan tavoitettaan. Näinkö yliopisto saa matematiikasta kiinnostuneita ja motivoituneita opiskelijoita?

Päättelykyky,ongelmien ratkaisu=matematiikka ja itsensä ilmaisiminen.Näissä molemmissa ja tärkeimmissä tavoitteissa lukio on surkeasti epäonnistunut.Höpötysaineissa on onnistuttu paremmin.Media arvostaa nyt vain höpinää,joutavanpäiväistä keskustelua ja "keittiöpöytälurinaa".Mitään kunnollista,kelvollista ja merkityksellistä ei osata enää arvostaa.

Harmi, jos äidinkielessä on huomattavia puutteita. Ihminen nyt kuitenkin ajattelee äidinkielellään. Ainakin itse haluan kyetä ajattelemaan :) Ovat kyllä ihan oikeasta asiasta huolissaan.

Vielä huonompia ne ovat muilla kuin lukiolaisilla. Sen huomaa kirjoitustaidosta näillä kommenttipalstoilla. Ei mitään tietoa isoista alkukirjaimista edes pisteen jälkeen. Eikä niitä pisteitä ja pilkkuja ole joissakin teksteissä yhtään. Huolestuttaa nykysuomalaisen kirjoitustaito.

Pitää ruveta putkimieheksi, niin voi kirjoittaa härskejä summia laskuihin joiden maksajia ovat Suomen kieltä ja matematiikkaa osaamattomat putkiremontin teettäjät.

Että se siitä Pisa-menestyksestä!

Tämä näkyy valitettavasti myös työelämässä. Usein pitää ihmetellä, miten valtaosin korkeakoulutettu porukka on saanut opinnäytetyönsä kirjoitettua hyväksytysti, kun ei kirjoitetusta suomenkielisestä tekstistä tahdo saada selvää ja kommentoitavaan dokumenttiin tulee itse asian korjaamisen sijaan useita kielioppikorjauksia per sivu...

Ylioppilaiden osaaminen äidinkielessä ja matematiikassa on niin puutteellista, että heistä on ainesta pääministeriksi tai ainakin valtiovarainministeriksi. Ei korkeakoulussa tarvita äidinkieltä tai matematiikkaa riittää, että pystyy suorittamaan virkamiesruotsin ja ilman korkeakoulututkintoakin pääsee ainakin eduskunnan puhemieheksi tai ainakin ministeriksi.

Kyllä sen huomasi jo vuosia sitten, kun luki pääsykokeita. Essee-vastaus tuntui olevan tuntematon käsite monille, kun oli vastattu ranskalaisilla viivoilla ja kaaviokuvilla. Kieli saattoi olla hyvinkin alkeellisesti muotoiltua, puhumattakaan tietenkään käsialasta, jota nykyperuskoulussa ei ollenkaan enää pyritäkään kehittämään. Eihän kenenkään tarvitse enää kirjoittaa käsin.

Osaamisen puutteet äidinkielessä? Välinpitämätön, vaillinainen jopa osaamaton opetus. Mistä johtuu opetuksen osaamattomuus? Suomen kielen kielioppi kunniaan ala-asteelta alkaen. Peruskoulunsa päättäneet eivät tiedä, mitä on esim. lauseenjäsennys.

Mitäpä noilla on väliä, hyvinhän Suomen teollisuus Nokia etunenässä on viime vuosina menestynyt. Eiku...

"Raportin mukaan lukio kuitenkin antaa opiskelijoille laaja-alaisen yleissivistyksen... " Niin varmaan joo, älkää unta nähkö. Kyllä se yleissivistys hankitaan itse, jos hankitaan, koulutustasosta riippumatta. Heikoissa kantimissa on yleissivistys ja tietotaso, jos oletetaan, että se riittää, mitä peruskoulussa ja lukiossa opetetaan. Ihminen on kiinnostunut asioista ja tietämisestä ja ymmärtämisestä, tai sitten (useimmiten) ei. On tullut tavattua tohtoreitakin, jotka eivät lue kirjallisuutta, tai ylipäänsä mitään oman alansa ulkopuolelta ("miks pitäis?"). Mutta haittaakse?

Ylpeänä voin sanoa että itse kirjoitin aikoinaan kumastakin aineesta arvosanan L , noin 20 vuotta sitten.

Hyvä esimerkki on, että lääkärit osaavat hyvin matematiikan, mutta äidinkielestä heillä ei ole hajuakaan.

Mutta eikös se riitä, että ossaa enklantia ja puhua p..skaa. Noillahan saa jo aikaan esim. mitä ihmeellisempiä powerpoint-kalvoja ja työelämä todistaa harva se päivä, että niillä pärjää ja pääsee urahissiin.

Eniten ihmetyttää se, että miksi esimerkiksi yliopistossa on opiskelijoina sellaista porukkaa jotka jo pelkästään taitojensa ja motivaationsa puolesta eivät sinne kuuluisi. Lukiossa jo näki, että nämä suharit rämpivät vippaskonsteilla elämässään eteenpäin ja nyt he ovat osin vieneet parhaat yliopistopaikat ja syövät resursseja niiltä jotka todella haluaisivat vakavasti otettavan opiskelupaikan. On sanottu, että rehellinen työnteko ei kannata ja ilmeisesti rehellinen opiskelukaan ei tuota enää haluttua tulosta tässä maassa. Saadut arvosanat kun eivät välttämättä korreloi todellisen osaamisen kanssa.