Yksinomainen rintaruokinta puolivuotiaaksi asti suojaa lasta allergialta, mutta pelkän rintaruokinnan jatkaminen tätä kauemmin ei enää tuo lisäsuojaa, vaan saattaa jopa lisätä allergiariskiä. Tähän tulokseen tuli Helsingin yliopistossa ensi perjantaina tarkastettava väitöstutkimus.
Allerginen herkistyminen ja allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, ja näistä sairauksista kärsii tällä hetkellä jopa miljoona suomalaista. Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti.
Lääketieteen lisensiaatti Maria Pesonen selvitti väitöstutkimuksessaan yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen. Aineistona oli 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. Osallistujista 42 prosenttia oli allergiaperheiden lapsia.
Kaikkien vauvojen äitejä kannustettiin aloittamaan yksinomainen rintaruokinta ja ylläpitämään sitä niin kauan kuin se oli lapselle ravitsemuksellisesti riittävää. Lapsista 58 prosenttia oli yksinomaisella rintaruokinnalla kuuden kuukauden ikään asti, ja 18 prosenttia yhdeksän kuukauden ikään asti tai pidempään.
Lapsilla, jotka olivat olleet yksinomaisella rintaruokinnalla yli yhdeksän kuukauden ikään, todettiin enemmän atooppista ihottumaa ja ruoka-aineyliherkkyysoireita viisivuotiaana kuin lyhyemmän aikaa yksinomaista rintaruokintaa saaneilla. Ruokayliherkkyysoireiden ylimäärä oli havaittavissa näillä lapsilla vielä 11 vuoden iässä.
"Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta sen allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski", Pesonen toteaa.
Allergiaoireita myöhemmin saavilla lapsilla havaitut kolesterolin ja retinolin tavallista matalammat pitoisuudet eivät Pesosen mukaan selity ravitsemuksellisilla seikoilla, vaan viittaavat siihen, että kolesteroli- ja retinolitasojen säätelyssä on eroja perinnöllisen atopiataipumuksen omaavien ja muiden lasten välillä. "Näillä saattaa olla vaikutusta immuunivasteen muokkautumiseen varhaislapsuudessa ja siten allergiaoireiden kehittymiseen", hän sanoo. Maria Pesosen väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina HYKS:n iho- ja allergiasairaalassa.