Allerginen herkistyminen ja allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, ja näistä sairauksista kärsii tällä hetkellä jopa miljoona suomalaista. Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti.
Lääketieteen lisensiaatti Maria Pesonen selvitti väitöstutkimuksessaan yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen. Aineistona oli 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. Osallistujista 42 prosenttia oli allergiaperheiden lapsia.
Kaikkien vauvojen äitejä kannustettiin aloittamaan yksinomainen rintaruokinta ja ylläpitämään sitä niin kauan kuin se oli lapselle ravitsemuksellisesti riittävää. Lapsista 58 prosenttia oli yksinomaisella rintaruokinnalla kuuden kuukauden ikään asti, ja 18 prosenttia yhdeksän kuukauden ikään asti tai pidempään.
Lapsilla, jotka olivat olleet yksinomaisella rintaruokinnalla yli yhdeksän kuukauden ikään, todettiin enemmän atooppista ihottumaa ja ruoka-aineyliherkkyysoireita viisivuotiaana kuin lyhyemmän aikaa yksinomaista rintaruokintaa saaneilla. Ruokayliherkkyysoireiden ylimäärä oli havaittavissa näillä lapsilla vielä 11 vuoden iässä.
"Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta sen allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski", Pesonen toteaa.
Allergiaoireita myöhemmin saavilla lapsilla havaitut kolesterolin ja retinolin tavallista matalammat pitoisuudet eivät Pesosen mukaan selity ravitsemuksellisilla seikoilla, vaan viittaavat siihen, että kolesteroli- ja retinolitasojen säätelyssä on eroja perinnöllisen atopiataipumuksen omaavien ja muiden lasten välillä. "Näillä saattaa olla vaikutusta immuunivasteen muokkautumiseen varhaislapsuudessa ja siten allergiaoireiden kehittymiseen", hän sanoo. Maria Pesosen väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina HYKS:n iho- ja allergiasairaalassa.
Kommentoi
1976 vuonna lapselle piti kahden viikon ikäisenä totutella juomaan appelsiinistä puristettua mehua, ei muuta allergiaa kuin heinänuha. 1985 vuonna suositeltiin vain äidinmaitoa juottamaan , jos allergioita perheessä, n. vuoden ikäiseksi. nyt aikuisena on atooppinen iho ruoka-aine, siitepöly-, eläin-, ym.allergiat . oiskohan ollut parempi vaan pikkuhiljaa heti vauvana siedättää.
Ja höpö höpö! Imetys ei aiheuta vaan kaikenmaailman saasteet ja kemikalit joita äiditkin tukkii itseensä jo imetyaikana. Menee ihon hiuksien ym kautta. Kannattais tarkkailla omaa elämäntyyliä. Saasteita ja lisäaineita on kaikkialla. Nautintoaineista ja lääkkeistä puhumattakaa. Paljon lapsiansa imettänyt ja itsestään huolehtinut kirjoitteli.Kaikilla lapsilla huippu komeat ihot hiukset ym. Semmoista :))
Liika siisteys aiheuttaa allergioita, erityisesti maaperäisten bakteerien kanssa pitäs joutua kosketuksiin.
Ei tullut tutkijalle vissiin mieleen, että allergisten lasten imetystä on jatkettu ihan vain siksi, että ei tarvitsisi miettiä, passaako joku ruoka vai ei. Hän muuten tutki muitakin asioita (neljä eri tutkimuskysymystä, joista yksi oli tämä imetys), mutta eipä niistä muista mitään kuulu. Imetykseen on mediankin helppo tarttua.
Joo tämä on ihan tosi, että imetys aiheuttaa allergioita tänä päivämä. Tyttäreni imetti lasta noin 1-v. Hänellä oli paha silmätulehdus koko ajan pällä ja atooppista ihottumaa vähäm taipeissa. Vaivat loppuivat kun imetys lopetettiin. Ise oon imettänyt lapsiani yhteen vuoteen asti yli 20 vuotta sitten eikä ole ollut mitään allergioita. Mitkähän ruoka-aineet sen allergian tänä päivänä tekee olisi hyvä tietää
aika yllättävä tieto, tähän asti on melkein päinvastaista tiedetty.