Suomessa on jo 400 000 koko elämänsä paritta elävää aikuista. Osa on valinnut yksinelämisen vapaaehtoisesti, mutta suuri joukko kokee epäonnistuneensa elämässään. Yksinelävistä keski-ikäisistä miehistä ehkä jopa puolet voidaan luokitella sosiaalisesti syrjäytyneiksi.
Tasavallan presidentin puoliso tohtori Pentti Arajärvi kiinnitti hiljattain huomiota yksinäisten miesten syrjäytymiseen. Sisäministeriön turvallisuusseminaarissa puhunut Arajärvi muistutti, että yksinäiset miehet saavat jopa pienempää palkkaa kuin naiset, vaikka kokonaisuudessa naisen euro on tunnetusti 80 senttiä.
Keski-ikäisten yksineläjien elämää haastatteluin selvittänyt tutkija Eija Maarit Ojala sanoo, että pohjattomasta yksinäisyydestä kärsiviä miehiä voi olla Suomessa kymmeniä tuhansia. Heidän elämänsä luisuu usein erakoitumiseen ja itsemurha-ajatuksiin.
"Syrjäytyminen jäytää jo ennestään heikkoa itsetuntoa ja lisää arkuutta naisten seurassa. Fyysisen läheisyyden puute ahdistaa ja elämä koetaan usein täysin turhaksi", Ojala kertoo kokemuksiaan 21 miehen haastatteluista.
Asuinpaikka ei ratkaise
Naisten elämänhallinta on yleensä selvästi parempaa kuin miehillä. Näin siitä huolimatta, että yksinelävät naiset kokevat miehiä enemmän yhteisön leimaamista ja pahansuopaisuutta. Yksineläjän on usein jatkuvasti todisteltava olevansa "normaali", tavallinen ja kunnollinen.
"Tässäkään asiassa ei saa yleistää ja yksinkertaistaa. Niin parisuhteeseen kuin yksinelämiseenkin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Asuinympäristönkin vaikutus on kovin yksilöllistä. Kuulin koskettavia tarinoita sekä maalla että kaupungissa asuvilta. Sosiaalisten suhteiden laatu ei riipu aina asuinpaikasta". Eija Maarit Ojala tähdentää.
Kelan viime vuonna julkaisemassa pohjoissuomalaisten nuorten aikuisten sosiaalista syrjäytymistä selvittäneessä tutkimuksessa huomattiin, että syrjäytymisen siemen kylvetään usein jo lapsuudessa. Etenkin äidin rooli on merkittävä: jos äidin mielestä on paras tyytyä perheen elinoloihin eikä muuttaa niitä itse, lapsen riski jäädä aikuisena työttömäksi kasvaa.
Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen kohortti 1966 -tutkimusohjelmaan. Siinä on seurattu 30 vuoden ajan Lapin ja Oulun lääneissä vuonna 1966 syntyneiden elämänkulkua. Kiristyneen kilpailun ja epävarmuuden työstä huomattiin vaikuttaneen voimakkaasti ikäluokan työuriin 1990-luvulla. Ilman ammatillista koulutusta olevien syrjäytymisriski oli kymmenkertainen korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna.
Tyttöjen peruskoulu
Pentti Arajärven mielestä suomalaisessa peruskoulussakin näyttää olevan jotain ongelmaa, kun murrosikäiset pojat eivät tunnu pärjäävän siellä. Syrjäytyminen koulussa -tutkimusryhmän jäsen, Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön yliassistentti Veli-Matti Ulvinen sanoo, että tyttöjen on todellakin poika helpompi sopeutua peruskoulun toimintatapoihin.
"Pojat tarvitsisivat enemmän toiminnallisuutta. Sinällään edes huono koulumenestys ei kuitenkaan tuota syrjäytymistä. Myönteistä on kotien lisääntyvä kiinnostus lasten koulunkäyntiin. Koulujen on osattava tähän kiinnostukseen myös vastata", Ulvinen toteaa.
