Kotimaa

Mainos

Yhä paremmassa kunnossa eläkkeelle – "Vanhuus on suuri mahdollisuus"

Kotimaa 10.9.2017 21:39
Saila Karpiola

Eläköityvät ovat nyt paremmassa kunnossa kuin samanikäiset 2000-luvun alussa, sanoo asiantuntija.

Joka neljäs 65-vuotias tai sitä vanhempi syö verenpainelääkkeitä. Myös sepelvaltimotauti ja diabetes ovat yleisiä vanhuuden vaivoja.

Ihminen pystyy vaikuttamaan jo keski-ikäisenä siihen, millainen hänen vanhuutensa tulee olemaan.

Liikunta ja uni ovat tehokkaita Alzheimerin ja sydäntautien ehkäisijöitä tai ainakin viivyttäjiä. Muistia voi suojata liikunnan lisäksi aivojumpalla, hyvillä ihmissuhteilla ja mielenkiintoisilla harrastuksilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky -yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma korostaa, että tämän päivän 65-vuotiaat ovat kaikilla mittareilla mitattuna terveempiä ja paremmassa kunnossa kuin esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa. Elintavat ja -olot ovat parantuneet, eikä työ kuormita enää yhtä paljon.

- Myös lääkkeet ovat kehittyneet, eikä niissä ole enää yhtä paljon sivuvaikutuksia kuin aikoinaan, Luoma sanoo.


Vaikka Suomen
65-vuotiaat selviytyvätkin arjesta nyt paremmin ja terveempinä kuin koskaan, kasvattaa ikä joka tapauksessa ihmisen sairastavuusriskiä. Yleisimpiä vanhuudenvaivoja ovat verenpaine- ja sepelvaltimotaudit sekä diabetes.

Kelan tilastojen mukaan yli 300 000 eli joka neljäs Suomen 65-vuotiaasta tai sitä vanhemmasta syö erityiskorvattavia lääkkeitä verenpainetaudin vuoksi. Sepelvaltimotautia lääkitsee puolestaan yli 12 prosenttia eli yli 143 000. Diabeteslääkkeitä syö lähes 188 000 vanhuuseläkkeeseen oikeutettua.

Luoma sanoo, että joka toinen yli 65-vuotiaista kokee itsensä terveeksi ja toimintakykyiseksi.

- Tämä ei tarkoita sitä, että puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta olisi terveitä. Heillä voi olla diabetes tai joku muu kansantauti, joka ei kuitenkaan rajoita elämää tai vähennä toimintakykyä, Luoma muistuttaa.

Ihmisen käsitykseen omasta terveydestään vaikuttaa myös koulutus. Alimpaan koulutusryhmään kuuluvista noin 60 prosenttia pitää terveyttään keskitasoisena tai sitä huonompana. Ylimmässä koulutusryhmässä vastaava luku on 45.


Vanhustyön keskusliiton
tutkija, psykologi Marja Saarenheimo ja gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta uskovat, että vanhenemisen laatu on paljon kiinni myös ihmisen omasta toiminnasta. Aivoista kannattaa pitää huolta, sillä vain niille ei elimistössä ole varaosia. Alzheimerin tauti on jo kolmanneksi yleisin kuolemansyy.

- Me vanhenemme, jos elämme. Ei meillä ole muita vaihtoehtoja. Elämä on kuitenkin arvaamaton, emmekä me voi vaikuttaa kaikkeen. Tarvitsemme myös paljon hyvää onnea, Marja Saarenheimo muistuttaa.

Yli 50-vuotiaana ehtii tehdä elämäntaparemontin, jos haluaa vanheta mahdollisimman omatoimisena ja terveenä. Tupakoinnin väheneminen näkyy jo tilastoissa, mutta alkoholin käyttö on lisääntynyt. Laihduttamista tärkeämpää on syödä terveellisesti. Pikkuisen pulska vanhenee laihaa terveempänä.

Marja Jylhää harmittaa yhteiskunnan suhtautuminen vanhoihin ihmisiin. Stereotypiat jylläävät edelleen vanhuuskeskustelussa.

- Kun ikä alkaa seitsemällä, aletaan ihmistä pitää usein vähän yksinkertaisena. Hänen pitäisi alkaa harrastaa vaarattomia asioita, eikä hänen äänensä kuulu enää edes gallupeissa. Hyvin huonokuntoisten vanhusten halutaan asuvan kotona vielä sittenkin, kun he eivät siellä pärjää. Onko koti aina dementiaa sairastavan paras paikka, Marja Jylhä kysyy.

Asenteet ovat onneksi jo muuttuneet siitä, kun Marja Jylhä aloitti tutkijanuransa vuonna 1979.

- Silloin puhuttiin 65-vuotiaista vanhoina ihmisinä ja heille annettiin lahjaksi hopeapäisiä kävelykeppejä. Nyt, kun meillä on miljoona yli 65-vuotiasta, ei heitä pidetä enää vanhoina. Jos minut nyt pakotetaan laittamaan vanhuudelle ikäraja, laittaisin sen 85 ikävuoteen, Jylhä huomauttaa.

Tutkijoiden mukaan stereotypiat jylläävät vanhuuskeskustelua. Esimerkiksi uuden oppiminen ei ole ikään sidottu. Vanhakin oppii, mutta vähän hitaammin.

- Suurin osa ikääntyneistä on muita kuin satavuotiaita maratoonareita tai laitoksessa lojuvia hauraita potilaita. Vanhuus on suuri mahdollisuus, Marja Saarenheimo sanoo.


90 vuotta
täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut 14 vuodessa 40 000:ään. Jylhä sanoo, että vuonna 2040 heitä arvioidaan olevan jo 140 000 pelkästään Suomessa. Suomi ikääntyy ja väestö muuttuu. 65-vuotiaskin on jonkun lapsi, ei vain vanhempi tai isovanhempi.

- Koko maailman väestö vanhenee nyt nopeammin kuin koskaan. Kyse on valtavasta mullistuksesta, Jylhä korostaa.

Vaikka eläkkeelle jäävät ovatkin vielä hyvässä kunnossa, ei ihminen ole ikuinen. Ennemmin tai myöhemmin ikääntyvä joutuu huomaamaan, ettei hän pärjää enää ilman apua.

- Päättäjät eivät halua kuulla tätä, mutta raihnaisuus vain lykkääntyy, ei poistu ihmisen elämästä, Jylhä sanoo.

Ihminen ei ole ikuinen. On kulunut jo 20 vuotta siitä, kun ranskalainen Jeanne Calmet kuoli 122-vuotiaana. Marja Jylhän mielestä on mielenkiintoista, että kukaan ei ole elänyt Calmetia vanhemmaksi. Ehkä olemme siis saavuttaneet korkeimman mahdollisen iän?

- Meille vanhustutkijoille ei pitkä ikä ole päämäärä, vaan se, että ihmiset saisivat elää mahdollisimman pitkään hyvää elämää.

Terveys on iästä kiinni

Valtaosa uusista syöpätapauksista todetaan yli 60-vuotiailla. Vuonna 2013 yli 75-vuotiailla miehillä todettiin 5 800 ja naisilla 5 500 syöpää. Ennusteen mukaan vuonna 2025 syöpä todetaan noin 9 500 yli 75-vuotiaalla miehellä ja noin 8 500 naisella.

Ikääntyneiden miesten yleisimpiä syöpiä ovat eturauhassyöpä, keuhkosyöpä ja maha-suolikanavan syövät. Iäkkäiden naisten yleisimmät syövät ovat rintasyöpä, maha-suolikanavan syövät, keuhkosyöpä ja gynekologiset syövät.

Joka kolmannella yli 75-vuotiaalla miehellä ja joka neljännellä naisella on sepelvaltimotauti. Sairastuneista miehistä joka toiselle ja naisista runsaalle neljännekselle on tehty sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tai pallolaajennus.

Ikääntyessä lihavuus ei ole enää niin haitallista. Aikuisen normaali painoindeksi on 18,5-25 ja ikääntyneillä 23-28. 63-69-vuotiaista naisista 26 ja miehistä 22 prosenttia on lihavia.

76/85

Suomalaiset kuolevat iäkkäinä. Vuonna 2014 kuolleiden keski-ikä oli miehillä 76 ja naisilla 85 vuotta. Yli 65-vuotiaiden osuus kuolleista oli naisilla 89 ja miehillä 77 prosenttia.

Yleisin kuolinsyy yli 65-vuotiailla olivat verenkiertoelinten sairaudet ( 40 prosenttia kuolemista). 65-74-vuotiaista niihin kuoli kolmannes ja yli 90-vuotiaista puolet.

Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee iän myötä. Yli 90-vuotiaana kuolleista menehtyi kasvaimiin enää 8 prosenttia.

Dementian merkitys kuolemansyynä on kasvanut.

Lähteet: THL, Tilastokeskus, Sotkanet

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Vanhentunutta tietoa. Ainakin pieneläkeläiseten kunto laskee kuin lehmän häntä nykyisen hallituksen heihin kohdistamien kuritustoimien johdosta. Lääkekorvaukset laskee, terveydenhoito kallistuu, raha riittää vain halpaan huonoon ruokaan jne jne. Korottakaa välillä kansaneläkeläisenkin tuloja vastaamaan kohonneita elinnkustannukisa, samoin kuin teette tasain välein kansanedusajien kohdalla, jotka varmaan voivatkin hyvin. Rikkaat eläkeläiset toki matkustelee ympäri maailmaa ja ellää elämänsä parhainta aikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljon tinasit, paljon pilasit, kunnes kolvisi kylmeni!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raskaita töitä ikäni tehneenä ,jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 57 vuotiaana,sanokoot "tutkijat"mitä hyvänsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eläkkeelle pääsee kahden kerroksen väkeä. Julkisen puolen eliitti ja pomoporras siirtyy pelailemaan golfia täyspäiväisesti, kun 50 vuotta on mittarissa. Suorittava porras painaa töitä, kunnes sairaseläke armahtaa loppuun kulutetun ihmisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perimä on sairas niin ei se ikää katso minkä ikäisenä sairastuu ja jotku vammautuu jonkun asian takia jo nuorena ei ikää sekään katso ja elintavat on yksi syy että ei sitä voi sanoa että terveempiä vanhempina kaikista eläkeläisistä sitten rasitus voi aiheuttaa että monta syytä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos paikat on loppu,niin työterveyteen vaan,ja tutkimuksiin.Jos on tehnyt 40-vuotta raskasta työtä,pääsee eläkkeelle,ja raihnaisena pääsee työkyvyttömyys tai osa-aikaeläkkeelle,jota minullekkin tarjotaan.
Puikko on kärynnyt minullakin yli 40-vuotta,selkäleikkaus edessä,motivaatiota riittää vielä työelämään,aika ei kulu kotona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä en ymmärrä miksi eläkkeelle ei pääse vaikka on 40v työelämässä ollut? Vielä pitäis jaksaa muutama vuosi hitsata. Vaikka paikat on loppu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Venäjän armeijan vahvuus

78 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mikä oikeastaan on elämän tarkoitus maalla asuessa?

Jos sinä olet niin sivistynyt, että sinulla ei ole sijaa maalaismoukkien joukossa, niin minä ihmettelen suuresti, miksi ... Lue lisää...
helppo ratkaisu

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.9.

Naapurit

25.9.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image