Ydin­tur­mas­ta te­keil­lä mal­lin­nus

Tutkijat arvioivat ensi syksynä, millaisia vaikutuksia Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalassa tapahtuvalla isolla onnettomuudella olisi ihmisiin, ympäristöön ja elinkeinoihin.

STUKin Pohjois-Suomen aluelaboratorio aloitti systemaattiset porotutkimukset Tshernobylin onnettomuuden jälkeen vuonna 1986. Tutkimuksia on jatkettu aina tähän päivään asti. Myös elävistä poroista mitataan radioaktiivista cesiumia (Cs-137). Paras paikka tehdä mittaus on paisti eli takajalka. Yksi mittaus kestää 1-2 minuuttia.
STUKin Pohjois-Suomen aluelaboratorio aloitti systemaattiset porotutkimukset Tshernobylin onnettomuuden jälkeen vuonna 1986. Tutkimuksia on jatkettu aina tähän päivään asti. Myös elävistä poroista mitataan radioaktiivista cesiumia (Cs-137). Paras paikka tehdä mittaus on paisti eli takajalka. Yksi mittaus kestää 1-2 minuuttia.

Tutkijat arvioivat seminaarissa Oulussa ensi syksynä, millaisia vaikutuksia Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalassa tapahtuvalla isolla onnettomuudella olisi ihmisiin, ympäristöön ja elinkeinoihin.

Ydinturman mallinnus on osa Suomen, Norjan ja Venäjän yhteistyöohjelmaa, jolla kehitetään säteilyvaaraan varautumista Euroopan arktisilla alueilla. Ohjelmaa koordinoi Säteilyturvakeskus (STUK).

Kolmivuotisessa CEEPRA-hankkeessa (Collaboration Network on EuroArctic Environmental Radiation Protection and Research) mallinnetaan onnettomuustilanne seurauksineen myös kelluvalla ydinvoimalaitoksella Barentsinmerellä.

”Työ on vielä kesken, hanketta on jäljellä noin vuosi. Nyt arvioidaan muun muassa onnettomuuksien pitkäaikaisia vaikutuksia 30 ja 50 vuoden kuluttua”, STUKin Pohjois-Suomen aluelaboratorion johtaja Dina Solatie kertoo.

Ilmoita asiavirheestä