Kotimaa

Mainos

"Varmasti tulee risuja tämän päivän päätöksestä" – Nils Torvalds korkkasi silti Jaffan LULUCF:n kunniaksi

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) korkkasi Jaffa-pullon tiedotustilaisuudessa sen jälkeen, kun LULUCF-äänestys oli ratkennut.
Kotimaa 13.9.2017 15:29
Markku Uhari

Euroopan parlamentti hyväksyi muutosesitykset kiisteltyyn metsien hiilinieluja koskevaan LULUCF-asetukseen.

Muutosesityksiä oli neuvottelemassa suomalaisista europarlamentaarikko Nils Torvalds (r./ALDE), vaikka esitykset oli jätetty varsinaisen esittelijän Norbert Linsin ja tämän edustaman EPP-ryhmän nimiin.

Torvalds oli äänestyksen jälkeen silminnähden helpottunut. Hän piti välittömästi äänestystuloksen ratkettua tiedotustilaisuuden Strasbourgissa.

– Oli aivan riittävästi perhosia vatsassa. Aavistin, että meillä saattaa olla hienoinen enemmistö, mutta olin kyllä ainakin kaks kertaa yön aikana herännyt siihen, ettei enemmistöä ollut. Oli se valtava helpotus, Torvalds totesi tiedotustilaisuudessa ja otti pullosta huikan Jaffaa.

Torvalds oli ottanut voittopullokseen limupullon äänestyksen kunniaksi.


Parlamentin päätös
tarkoittaa sitä, että intensiteetti-sana poistui parlamentin äänestyksestä.

– Intensiteetistä kiinni pitäminen ehdottomana ohjenuorana olisi synnyttänyt Suomelle erittäin vaikean kilpailutilanteen, Torvalds sanoi.

Sanan poisto tarkoittaa, että metsien hakkuiden määrän ratkaisee vuotuinen kasvu. Hoidetun metsämaan pitää lopputekstin muotoilun mukaan kuitenkin säilyä hiilinieluna.

Lisäksi parlamentti hyväksyi vertailujakson muutoksen vuosiin 2000-2012. Komission alkuperäisessä esityksessä vertailujakso oli 1990-2009. Muutosesityksessä myös todettiin, että komissio voi myöntää poikkeuksen valtiolle perustellusta syystä.


Intensiteetti-sanan
poisto ja muutosesitykset jakoivat kuitenkin Euroopan parlamenttia. Ratkaiseva muutosesityskohta äänestettiin lopulta pienissä osissa, ja enemmistö oli kapeimmillaan yhdessä äänestyskohdista ainoastaan 15 ääntä, äänin 345-330.

– Varmasti tulee risuja tämän päivän päätöksestä, mutta varmaan tulee jokunen ruusukin, Torvalds totesi.

Muutosesitys ei myöskään saanut kaikkia suomalaismeppejä taakseen. Heidi Hautala (vihr.) kertoi etukäteen kertovansa vastustavansa muutosta. Tarkat äänestystiedot julkaistaan myöhemmin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakkuiden määriä voidaan Suomessa kasvattaa LULUCF-asetuksen astuttua voimaan. Torvalds koki, että keskustelussa LULUCF-muutosesitys asetettiin esteeksi Euroopan unionin ilmastosopimusten toteutumiselle.

– Pidän tätä epämieluisana keskustelussa.

– Kyllä Suomen pitää pysyä mukana ympäristötalkoissa ja osoittaa, että me olemme Pariisin päätösten takana, hän sanoi.

Torvalds uskoo, että LULUCF-asetus halutaan saada maaliin EU:ssa vielä, kun Viro on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Viron kausi kestää vuoden loppuun.

– Virolla on metsäymmärrystä. Kaikki ymmärtävät, että heidän kanssaan on helpompi päästä eteenpäin kuin jonkun kanssa, joka ei ymmärrä metsäasioista enempää kuin koira kuusta, totesi Torvalds.

LULUCF-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Land Use, Land-Use Change and Forestry, suomeksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous.

Kyse on teknisesti monimutkaisesta lyhenteestä, jolla viitataan maa-ainekseen kykyyn sitoa itseensä hiilidioksidia eli toimia hiilinieluna. Varsinkin metsät toimivat hiilinieluina, koska metsämassat nielevät yhteyttämisen vuoksi itseensä suuret määrät hiilidioksidia.

Yksinkertaistettuna metsän muuttaminen vaikkapa pelloksi pienentää hiilinielua, mutta metsäalan kasvattaminen lisää sitä. Kyse on siitä, miten ja mikä kaikki toiminta lasketaan hiilinielua pienentäväksi ja mikä lisääväksi toiminnaksi.

Euroopan parlamentin hyväksymässä luonnoksessa tarkoituksena on luoda "tilinpidollinen" seurantajärjestelmä, jossa katsotaan, kasvaako valtion hiilinielu vai pieneneekö se.

EU:ssa hiilinielukysymystä alettiin miettiä uudelleen vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen vuoksi.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Kasvava puu on hiilinielu ja kuollut puu hiililähde? Siinä sitä on ikimetsien puolustajille miettimistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äänestäjien on hyvä muistaa, että Suomelle vahigollisen päätöksen puolesta äänestivät Hautala, Pietikäinen ja Kyllönen !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä oli EU:lta harvinaisen hyvä päätös. Toivottavsti Vihreätkin oppisi ajattelemaan eikä aina mentäisi liitooravien mukana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi hyvä kuulla, mikä on puolueiden Kokoomus ja Vihreät virallinen kanta tähän kysymykseen. Onko sellaista? Äänestävätkö näiden puolueiden mepit Brysselissä oman puoleensa kannan mukaan vai muuten vain miten sattuu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruusuja ja paljon kiitoksia Suomen hyväksi tehdystä upeasta työstä. Hävettää joidenkin suomalaisten meppien toiminta,niiden jotka olivat vastustamassa Suomen etua. Onneksi on vielä järkeä olemassa ja suoraselisyyttä käyttää sitä Suomen eduksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerrankin järki sai voiton. Onneksi neuvottelijana oli puoliksi ruotsalainen.
Ymmärsi asian vakavuuden ja osasi neuvotella siihen muutoksen. Sen verran on ruotsalaisuutta vielä jäljellä että onnistuikin siinä. Loistavaa työtä.
Vihreät ja kok. Pietikäinen oli asiasta ulkona kuin lumiukot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä unohda vasemmiston presidenttiehdokasta Merja Kyllöstä. Hänkin äänesti tämän oikein vahingollisen esityksen puolesta. Todellista presidenttiainesta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vihreiden Heidi Hautala vastusti suomalaisten mahdollisuuksia vientiteollisuuden selkärankana pidetyn metsäteollisuuden kehittämistä! Tämä on hyvä muistaa kun käy äänestyskopissa. Vihreiltä, eikä Hautalalta ole koskaan tullut mitään korvaavaa taloudellista esitystä tuon näkemyksensä tilalle! Aina pitää olla vaihtoehto esittää, jos vastustaa talouden kehitystä. Risukoissa matkailu ei elätä ketään. Pitäisikö Hautalalta pienentää meppipalkkaa ja kulurahaa kun hän ei halua talouden nousua?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä on hienoja sanoja,asioista päättävät liekkö monikaan käyny koskaan metsässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noh joo, hiili vapautuu puusta joko jalostusprosessissa tai lahoamisen kautta. Eli joko hiilestä hilloa tai sitten seteleistä savua...

Sensijaan suot olisi parempi jättää rauhaan, turpeenlouhinnan prosesseissa jo sitoutunutta hiiltä vapautuu törkeän paljon, lisäksi vielä ilma ja vesistöt pilataan, yök!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkuperäinen esitys olisi merkinnyt samaa kuin pissisi kenkään, hetken lämmittää ja sitten palelee vielä enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunhan päätös vielä "suomennetaan", niin taitaa olla todella hyvä päätös. Tässä taas nähtiin, kuinka "isänmaallisia" vihreät ovat. Samaa he yrittävät Sanginjoen metsäasiassa, vaikka näyttää "ymmärtämättömiä" olevan jokaisessa ryhmässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hoidettu metsä kasvaa, hoitamaton lahoaa. Hoidettu tuottaa happea, hoitamaton lähinnä hiilidioksidia. Puusto korjataan kun sato on valmis ja sitten istutetaan tilalle puuntaimet, joista kasvaa uusi metsä. Mikä tässä on vaikea ymmärtää, Heidi Hautala?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Voi Arto Nyberg minkä teit

Minusta tämä alkaa mennä jo naurettavuuksiin.Oikeasti on naisia jotka kostavat jos saavat "pakit" ja tulee torjutuksi. N... Lue lisää...
vm57

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image