Maahanmuutto tuo liikettä Suomen uskonnolliseen elämään. Tulijoista ovat vahvistusta jäsenistöönsä saaneet etenkin katolinen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko sekä islamilaiset yhdyskunnat.
Katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa on parinkymmenen vuoden aikana 2,5-kertaistunut. Jäseniä on nyt kirkon oman ilmoituksen mukaan yli 9 000.
Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on noussut sekin jo vuosia. Viime vuonna kirkon jäsenmäärän kasvu oli runsaat 300 henkeä. Kokonaisjäsenmäärä nousi yli 60 000:n. Vielä vuonna 1995 lukema oli alle 54 000.
Evankelis-luterilainen
kirkko yhä ykkönen
Muutamalla aiemmin nopeasti kasvaneella uskonnollisella yhdyskunnalla jäsenmäärän nousu on sen sijaan hiipunut.
Jehovan todistajien määrä on Tilastokeskuksen lukujen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana polkenut lähes paikallaan runsaassa 18 000:ssa. Myöhempien aikojen pyhien kirkon eli tutummin mormonikirkon jäsenmäärä laski viime vuonna.
Niin sanotuista vapaista kristillisistä suuntauksista viime vuosien voittajiin kuuluu Suomen vapaakirkko. Kovasta jäsenkadosta kärsii Suomen adventtikirkko.
Pääluvulla mitaten viime vuosien suurin häviäjä on ollut evankelis-luterilaisen kirkko, jonka asema Suomen kirkkokuntien joukossa on silti yhä ylivoimainen.
Maahanmuuttajat
kasvattavat kirkkoa
Suomen ortodoksisen kirkollishallituksen sihteeri Harri Tajakka arvioi, että noin puolet kirkon kasvusta Suomessa johtuu maahanmuutosta. Toinen puoli on suomalaisia kirkkoon liittyjiä.
Vaikka maahanmuutto Venäjältä Suomeen on runsasta, Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistöön sillä ei ole ollut kovin suurta vaikutusta.
Moni venäläinen ortodoksi ei halua liittyä Suomen kirkkoon muun muassa eri kalenterin ja kirkollisveron takia.
Kirkkoon liittyneiden joukossa onkin paljon tulijoita muista ortodoksimaista kuten Kreikasta, Romanista ja Bulgariasta.
Näin on kirkkoherra Raimo Kiiskisen mukaan myös Oulun ortodoksisessa seurakunnassa, johon liittyy vuosittain viitisenkymmentä uutta jäsentä.
Paaviin liittyvä julkisuus
lisännyt kinnostusta
Osa Venäjältä Helsingin seudulle saapuneista tulijoista käy kirkossa Moskovan patriarkaatin alaisissa seurakunnissa, joita pääkaupungissa on kaksi.
Katolisen kirkon Suomessa asuvan jäsenkunnan nykyistä ulkomaalaispainotteisuutta osoittaa se, että 9 000 jäsenestä 5 000:lla äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Suomalaisten kiinnostuksessa katolisen kirkon jäsenyyttä kohtaan on Katolisen tiedotuskeskuksen johtajan Marko Tervaportin mukaan ollut muutamia sykäyksiä. Suuri harppaus koettiin 1990-luvun taitteessa paavi Johannes Paavali II:n Suomen-vierailun jälkeen.
Myös viimevuotinen paavin vaihtuminen ja siihen liittyvä julkisuus ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta kirkkoon liittymistä kohtaan.
Jäsenet vanhenevat,
yhteiskunta muuttunut
Jehovan todistajien jäsenmäärä Suomessa ei muutaman viime vuoden aikana ole enää käytännössä noussut. Syitä asiaan on mietitty, kertoo Jehovan todistajien tiedottaja Veikko Leinonen.
Hänen mukaansa osaksi on kyse jäsenten vanhenemisesta. Jäsenkunnasta kuolee vuosittain puolitoista prosenttia.
"Ihan selvästi on myös huomattu, että suomalainen yhteiskunta on materialisoitunut reippaasti. Kiinnostus hengellisiin asioihin on aika lailla romahtanut. Uskon säilyttäminen ei ole niin helppoa kuin aikaisemmin", Leinonen toteaa.
Osa Jehovan todistajista irtautuneista pyrkii esimerkiksi internetissä aktiivisesti kamppailemaan aiempaa yhteisöään vastaan. "Se ei ole sanottavasti vaikuttanut tilanteeseemme", Leinonen kuitenkin arvioi.
