Yhä useamman aivoinfarktipotilaan tulisi saada hoidoksi valtimonsisäistä tukoksenpoistoa, arvioi professori Perttu Lindsberg Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Hänen mukaansa valtimonsisäistä tukoksenpoistoa tarvitsevia potilaita on Suomessa vuosittain 550-1 100. Viime vuonna hoidon sai 407 ihmistä.
- Näyttää siltä, että tänä vuonna on tulossa 20-30 prosentin lisäys, Lindsberg kertoo.
Kansainvälisissä tarvearvioissa valtimonsisäisten tukoksenpoistojen määrä tulisi kaksinkertaistaa viime vuoteen verrattuna.
Valtimonsisäistä tukoksenpoistoa eli trombektomiaa tarvitaan, kun tukos on suurissa aivovaltimoissa. Niissä liuotushoito avaa tukoksista pienemmän osan, minkä vuoksi voidaan tarvita trombektomiaa.
Lindsbergin mukaan laskimonsisäinen liuotushoito ei vaadi erikoista laitteistoja tai erikoisosaamista, ja hoito voidaan aloittaa nopeasti. Vaativinta on tehdä oikea diagnoosi. Hoito ei toteudu, jos oireet jäävät tunnistamatta potilaan itsensä tai ensihoidon taholta. Koskaan ei voi olla varma, onko kyse infarktista ollenkaan.
- Kun päätös on tehty, hoito on yksinkertaista, Lindsberg sanoo.
Sen sijaan valtimonsisäinen trombektomia edellyttää erikoisosaamista ja laitteistoa. Erikoisosaamista tarvitaan muun muassa, kun verisuoneen viedään katetri. Hoito kohdistuu suoraan tukokseen.
Liuotushoito tehoaa parhaiten, kun infarktista on kulunut enintään neljä ja puoli tuntia. Trombektomiassa aika on kuusi tuntia.
- Hoitoon pääsy on kilpajuoksua aikaa vastaan.
Suomessa ei vieläkään toteudu maantieteellinen tasa-arvo. Lindsbergin mukaan pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa ei ole järjestetty helikopterikuljetuksia, joten hoitoon pääsy voi viedä liikaa aikaa. Sen sijaan saaristossa asia on järjestyksessä.
Liian vähän neurologeja ja radiologeja
Yliopistollisissa sairaaloissa pitää valtioneuvoston asetuksen mukaan olla neurologian erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys.
- Vaatimus on kova, koska neurologeja ei ole kovin paljoa, Lindsberg painottaa.
Entistä useamman potilaan tulisi hänen mukaansa saada varjoaineella tehostettu tietokonetomografia ja sen lisäksi tarvittaessa etätulkinta.
Tietokonetomografia tarkoittaa kudosten kuvaamista kerroksittain. Kuvannettavasta kohteesta kerätään mittaustuloksia röntgensäteilyn vaimentumisesta kudoksissa.
- Meillä on toistaiseksi liian vähän radiologeja, Lindsberg kertoo.
Radiologia on lääketieteen erikoisala, jonka toiminta-alueena on lääketieteellinen kuvantaminen ja kuvantamisella ohjattu hoito. Nykyaikainen lääketieteellinen kuvantaminen hyödyntää useita eri menetelmiä kuten röntgensäteitä ja ultraääntä.
Sairastuneita 25 000 vuodessa
Suomessa sairastuu vuosittain 25 000 ihmistä aivoverenkierron häiriöihin. Valtaosalla heistä on aivoinfarkti.
Suorat vuosikustannukset aivoverenkierron häiriöistä ovat 1,1 miljardia euroa, mikä on seitsemän prosenttia terveydenhuoltomenoista. Sairaalahoitopäiviä aiheutuu noin 700 000.
Joka viides aivoinfarktiin sairastuneista kuolee vuoden kuluessa. Selvästi useampi vammautuu pitkäaikaisesti.
Suurin osa aivoinfarktiin sairastuneista on eläkeiässä, mutta työikäisiäkin on neljäsosa. Vuosittain jää työkyvyttömyyseläkkeelle 850 aivoverenkiertohäiriöstä kärsivää ihmistä.