Kotimaa

Mainos

Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jä Matti Nissinen oikeudessa kou­lu­tus­han­kin­nas­ta: "Olen aika monta yötä valvonut"

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen (vas.) oli Korkeimmassa oikeudessa keskiviikkona vastaamassa virkarikossyytteisiin. Häntä avusti puolustusasianajajana Jarkko Jaatela.
Kotimaa 15.11.2017 13:56
Markku Uhari

 

Helsinki

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoi oikeudessa jättäneensä kokonaan miettimättä mahdollista esteellisyyttään koulutuspäätöksistä, kun hän teki ensimmäisen hankintapäätöksen veljensä yhtiöltä vuonna 2007 Itä-Suomen syyttäjävirastossa.

- Olen aika monta yötä valvonut ja miettinyt, että miksi en, Nissinen vastasi asianajajansa kysymykseen esteellisyytensä pohdinnasta.

Nissisen virkarikosoikeudenkäynnin suullinen käsittely pidettiin keskiviikkona Korkeimmassa oikeudessa, ja hän pääsi itse ääneen iltapäivällä. Häntä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen vaatii Nissiselle sakkorangaistusta syyttäjälaitoksen johtajakoulutushankinnoista.

Syyttäjän mukaan Nissinen on vuosina 2007-2017 osallistunut esteellisenä johtamiskoulutushankintoihin Deep Lead -nimiseltä yhtiöltä, jonka hallituksen puheenjohtaja ja perustaja on valtakunnansyyttäjän veli.

Puolustuksen mukaan mahdollinen esteellisyys on johtunut harkitsemattomuudesta. Puolustuksen mukaan kaikki ennen vuotta 2012 tapahtuneet teot pitäisi hylätä vanhentuneina.

Nissinen itse vakuuttui niin sanotusta syväjohtamisesta, mikä oli hänen veljensä kehittämä johtamisoppi. Hänen veljensä on puolustusvoimien palveluksessa tutkinut johtamista.

Oikeudessa Nissinen kertoi pohtineensa, että hänen pikkuveljensä oli hänen mielessään upseeri. Hän ei osannut ensisijaisesti nähdä veljeään yritysjohtajana.

Nissinen koki tarpeelliseksi

Nissinen kertoi oikeudessa aloittaneensa syväjohtamisen edistämistä valtakunnansyyttäjänä, koska virastossa oli hänen mukaansa tarvetta johtamistaitojen kehittämiselle. Hän otti asian esiin pian sen jälkeen, kun hän oli astunut virkaan huhtikuussa 2010.

Nissinen kertoi, että hän oli tehnyt sähköpostikyselyn alaisille virkakautensa alussa. Vastaukset ja hänen tietoonsa tulleet henkilöstöristiriidat johtivat siihen, että hän päätti esittää johtoryhmälle kouluttamista oman veljensä yhtiöltä.

Tuolloin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli sekä esitutkintapöytäkirjan että Nissisen puheenvuoron mukaan nostanut esiin sen, ettei Nissisen kannata tehdä päätöstä, koska tämän veli liittyi koulutusyhtiöön. Nissinen hyväksyi Kalskeen ehdotuksen.

Oikeudenkäynnissä Nissinen kertoi, ettei hän vielä silloinkaan osannut miettiä esteellisyyttä.

- Agendani on ollut esimiesasemaan panostaminen, Nissinen totesi Korkeimmassa oikeudessa.

Tahallista vai ei?

Oikeudenkäynti keskittyi siihen, olivatko teot osa yhtä kokonaisuutta ja toimiko Nissinen tahallisesti.

Syyttäjä totesi oikeudessa, että valtakunnansyyttäjän on täytynyt ymmärtää olevansa esteellinen veljen yhtiöiltä olleista koulutushankinnoista jo vuosien ajan. Syyttäjän mukaan toiminta muodostaa yhden kokonaisuuden, koska Nissisen motiivi on ollut vuosien ajan sama.

Kirjallisina todisteina syyttäjillä oli muun muassa tukku syyttäjälaitoksen laskuja. Laskut kertoivat, että syyttäjälaitoksen henkilökuntaa oli kutsuttu paitsi koulutukseen, mutta myös heille oli järjestetty päivitettyjä johtajaprofiileja tiettyjen ajanjaksojen jälkeen.

Puolustus kiisti tahallisuuden. Nissisen puolustusasianajajana toimiva Jarkko Jaatela kiinnitti oikeudessa huomiota siihen, että hankintojen välillä on ollut pitkiäkin ajallisia taukoja. Virkavelvollisuuden vanhenemisaika on viisi vuotta, minkä vuoksi puolustus pitää osaa tapahtumista vanhentuneina.

- Peruskysymys on, onko yhden teon periaatteella mahdollista tuomita 10 vuoden takaisista asioista, sanoi Jaatela.

Päivitetyissä johtajaprofiileissa oli puolustuksen mukaan kyse puolestaan siitä, että asianosaiset henkilöt olivat itse halukkaita jatkamaan johtamiskoulutustaan.

Syyttäjän mukaan Nissinen itse ei ole hyötynyt hankinnoista, eikä koulutuksen sisältö ole oikeudenkäynnin aiheena. Kyse on Hakosen mukaan siitä, että esteellisyyssäädökset on luotu myös sitä varten, että järjestelmän luotettavuus säilyisi. Syyttäjän mukaan Nissisen toiminta on kuitenkin edistänyt Deep Lead oy:n liiketoimintaa.

Matti Nissisen tapausta käsitellään poikkeuksellisesti Korkeimmassa oikeudessa ainoana oikeusasteena.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen saapui Korkeimpaan oikeuteen.
MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Ei kun yhdyskuntapalvelua vaan ja Nissinen koiranjätöksiä keräämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nissinen on myöntänyt osallistuneensa tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen...
Eiköhän tässä ole jo tuon perusteella paikka antaa potkut ja sakot jo moraalin kannalta. Jos näistä ei tuomita, miten voidaan kansalaisilta vaatia rehellisyyttä ja lainkuulijaisuutta, jos valtakunnansyyttäjä myöntää itse osallistuneensa tuohon.
Ahneus ja oman edun tavoittelu on mennyt niin pitkälle, ettei mikään riitä. Olen samaa mieltä kuin Kaksilla-Rattailla "Suomessa ei ole kieroudella näköjään mitään väliä"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin se uhriutuminen ja säälin kerjääminen taas alkoi, mutta vastuun ja oman mokan myöntäminen taas unohtui.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nissisen lasken samaan porukkaan Timo Soinin kanssa.Suomessa ei ole kieroudella näköjään mitään väliä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nissinen on istunut niin korkealla jakkaralla ettei ole tarvinnut enää miettiä mitä hän tekee; lain yläpuolella. Ja koskaan kun on kysymys näitä herroja, mikään raha ei ole niin pieni etteikö sitä kannatta tavoitella!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko oikeuslaitos tuntuu olevan yhtä hyväveli järjestelmä!
Moni jäävi syyttäjä syyttää vaikka pitäisi selkeästi jäävätä itsensä!
Nyt pitäisi sisäministerikin erota!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolustuksen perustelut tuntuvat varsin heppoisilta eikä syytetyn öiden valvominen vähennä syyllisyyttä tippaakaan,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos on laki pitää varmaan nuodattaa myös lain valvojien nyt hän se selviää onko pukki ollut kaalimaan vartiana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkaa kuulostaa siltä, että meillä olisi maassa ainakin tuhat tärkeämpää ja isompaa asiaa hoidettavana, kuin tämä juttu nyt. Vai onko näillä juuri tarkoitus viedä huomiota muilta päivänpolttavilta kysymyksiltä yhteiskunnassamme. Paljonko tämä prosessi kokonaisuudessaan maksaa yhteikunnalle? Todella paljon, sanon minä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinun sanomiset on onneksi tuuleen huutelua.
Tuossa on sen verran rahakasta jengiä touhuumassa, että hävinneeltä saadaan fyrkat kyllä pois.
Tuo oikeuden käynti on ihan yhtä tarkeä, kuin mikä tahansa asia maassamme, sillä tämä kun ei ole valtiollinen asia, niin tätä voidaan jauhaa vaikka seuraavat 100 vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolustusvoimien ainut johtajakoulutus perustuu käskyvaltaan. Ellei se ole selvästi laiton. Esimerkiksi hyökkäyskäsky toiseen maahan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällainen toiminta on Suomessa varmaankin aika yleistä, monella "veljellä" menee vellit ja jauhot sekaisin. Nyt on kuitenkin kysessää korkea-arvoinen virkamies, jonka tulisi olla esimerkillinen kansalainen. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän luottamus on mennyt. Ei häntä tarvitse tuomita annetaan mielummin potkut, koska on sotkenut veljen ja valtion liiketoiminnat ja samalla menettänyt luottamuksen kansalaisten silmissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolustusvoimien johtamisoppi on sitä, että ostetaan kaupasta niitä laitteita, joihin on rahaa ja joita on tarjolla ja niitä käyttämällä
yritetään päästä tavoitteeseen käyttämällä omaa auktoriteettiä hyväkseen.

Toimii ehkä puolustusvoimissa, mutta ei tuotekehityksessä tai kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.11.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image