Satu (nimi muutettu) kohtaa väkivallan uhkaa ja haastavia tilanteita päivittäin. Hän on töissä kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä.
– Asiakkaat käyttäytyvät väkivaltaisesti eri syistä. Erilaiset taustat ja diagnoosit aiheuttavat haastavaa käytöstä. Myös arjen erilaiset ”vaatimukset” aiheuttavat tilanteita, jotka saattavat johtaa lyömiseen, potkimiseen, raapimiseen tai tavaroitten heittelyyn. Osa asiakkaista ei kestä sosiaalisia tilanteita, esimerkiksi ruokailuja, jolloin haastavaa käytöstä voi esiintyä.
Sadun työpaikalla väkivallan ehkäisemiseksi tehdään paljon töitä.
– Oikeastaan koko työmme on sitä, että selviämme päivästä väkivallatta. Jokaisen asiakkaan kohdalla teemme yksilöllisiä toimintasuunnitelmia. Suunnistelemme päiväohjelmaa, keskustelemme, kannustamme, palkitsemme ja suosimme tuttuja ohjaajia.
Sadun työpaikalla koulutukseen on panostettu ja hän kokee saaneensa hyvät eväät ennaltaehkäistä haastavaa käytöstä ja kohdata väkivaltaa töissä.
– Teemme paljon asian eteen. Ainoa asia, mitä työntekijät toivoisivat, on lisätyövoima. Kun haastavia tilanteita on päivittäin, ne kuormittavat, koska tilanteessa tarvitaan useita ohjaajia. Tällöin muut asukkaat eivät välttämättä pääse esimerkiksi ulkoilemaan tai harrastuksiin.
Joskus Satua pelottaa töissä.
– Rutiini vähentää pelkoa ja se, että on luotettavat työkaverit auttamassa. Olen harkinnut vaihtavani työpaikkaa, koska on olemassa monia työpaikkoja, joissa kehitysvammaisten kanssa työskentely on turvallista ja mukavaa.
Peräti 72 prosenttia Lähi- ja perushoitajaliitto Superin kyselyyn vastanneista ovat kokeneet työpaikkaväkivaltaa, ja tekijöinä ovat yleensä asiakkaat.
– Valtaosa superilaisista työskentelee vanhustyössä. Kiire ja hoitajien vaihtuvuus lisäävät väkivallan uhkaa. Ihmisten kohtaamiseen pitäisi olla tarpeeksi aikaa, tähdentää Superin puheenjohtaja Silja Paavola.
Tehyn järjestötutkimuksen mukaan edellisen vuoden aikana asiakkaan väkivallalla uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi on joutunut 1–5 kertaa noin joka viides tutkimukseen vastannut.
Kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä toteaa, että liian vähäinen henkilöstön määrä sekä koulutuksen tai perehdytyksen puute altistavat väkivallalle.
– Nuoret kokevat väkivaltaa herkemmin. Työkokemuksen karttuessa kehittyy tapoja kohdata väkivaltaa.
