Kotimaa

Mainos

Väitöstutkija ehdottaa kiintiötä eri­tyis­opis­ke­li­joi­den työl­lis­tä­mi­sek­si

Erityisoppilaitoksessa voi opiskella esimerkiksi puusepän tutkinnon. Kuvituskuva. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 14.9.2017 5:00
Daniel Wallenius

Suomeen tarvitaan kiintiölaki vammaisten, osatyökykyisten tai pitkäaikaissairaiden saamiseksi paremmin mukaan työelämään. Näin sanoo kasvatustieteiden maisteri, ekonomi Marja Irjala, joka on tutkinut oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoita Suomessa ja Saksassa. Irjala väittelee tohtoriksi Oulun Yliopistossa ensi viikon perjantaina.

Lisäksi tulisi Irjalan mukaan luopua oppisopimuskoulutusta seuraavasta avotyötoiminnasta, johon osallistumisesta maksetaan muutaman euron päiväkohtainen korvaus.

- Sillä ei saa maksettua lounastakaan. Avotyötoiminta on tuottavaa työtä, jolle voidaan laskea myös palkka, hän sanoo.

Erityisopiskelijoille olisi Irjalan mukaan myös turvattava lainsäädännön avulla riittävät tukipalvelut ja niiden pysyvä rahoitus, jotta heidän nykyistä laajempi oppisopimuskoulutuksensa olisi Suomessakin mahdollista.

Saksan lainsäädännöstä löytyy kiintiölaki. Jos yli 20 henkeä työllistävän yrityksen työvoimasta vähintään viidellä prosentilla ei ole vammaisstatusta, seuraa siitä sakkomaksu yritykselle. Summa on parisataa euroa puuttuvaa työllistettävää kohti kuukaudessa.

- Kiintiölaki olisi Suomessakin välttämätön. Kiintiöistä on keskusteltu aikanaan, mutta esimerkiksi ammattijärjestöt ovat torpanneet ne, Irjala sanoo.

Irjala kertoo vierailleensa tutkimuksensa aikana Saksassa autotehtaalla, jonka 12 000 työntekijästä 900:lla oli vammaisuuden status. Heillä oli muun muassa oma luottamusmies työpaikalla.

- He tekevät samoja työtehtäviä yhtä tehokkaasti kuin muutkin. Meillä kaikilla ihmisillä on omat rajoitteemme. Miksi meitä pitäisi erotella niiden vuoksi, hän kysyy.

SAK: Lisää resursseja kiintiön sijasta

SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski pitää Irjalan ehdotusta kiintiöistä mielenkiintoisena avauksena.

- Ajatus sen taustalla on kyllä hieno, mutta kiintiöt eivät ole parhaita mahdollisia keinoja työllistymiseen. Ennen kaikkea kyse on asenteista, jotka perustuvat pitkälti epäluuloihin ja väärään tietoon, hän sanoo.

Heinikoski pelkää, että kiintiöiden tuominen työelämään johtaisi vain siihen, että työnantajat eivät täyttäisi työllistämisvelvoitettaan, vaan makselisivat sakkomaksuja.

Hänen ratkaisunsa erityisopiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi olisi lisätä sekä tukea että resursseja erityisopiskelijoiden ohjaukseen.

- Varsinkin ohjaajaresursseja tulisi lisätä. Sen alan osaajia ei ole tarpeeksi, eikä heillä ole käytössään tarpeeksi aikaa.

Myöskään Elinkeinoelämän keskusliitto ei lämpene ajatukselle kiintiöistä.

- Lähtökohtaisesti emme ole kannattaneet kiintiöitä missään yhteyksissä, vaan kannattaneet työnantajan oikeutta palkata parhaaksi katsomansa työntekijä, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Marjan avaus on hyvä ja ansaitsisi laajemman koulutus - ja työllisyyspoliittisen keskustelun. Kun ajatellaan Saksan taloutta ja ammatillista koulutusta ja yrityksille asetettuja työllistämisvelvoitteita, niin voidaan todeta, ettei sikäläinen käytäntö ole heikentänyt yritysten kilpailukykyä suhteessa muihin maihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sairauden kanssa lapsuudesta asti eläneenä tämä asia on juurikin näin kun tukea ja ohjausta kuntoutusta saa oikea-aikaisesti niin kaikki voittavat. Kun kaikessa säästetään ja ei hoideta asioita heti järjesttyksessä ja kokonaisvaltaisesti kaikki häviävät. Mekin olemme ihmisiä ja meille kuuluu myös arvokas elämä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajatus kiintiöistä on sinänsä hyvä ja maailmoita syleilevä, käytännön yritystoimintaan vain erittäin vaikea niveltää ja toteuttaa. Saksan ja Suomen vertailu on usein täysin turhaa ja hedelmätöntä, koska Saksan yritysten koot ja volyymit ovat täysin eri luokkaa kuin Suomessa. Jo ilman minkäänlaisia rajoitteita olevien henkilöiden oppisopimukset eivät tahdo toimia asiallisesti Suomessa, vaikka juhlapuheissa usein niin vakuutetaan. Ymmärrän täysin työnantajien vastahakoisuuden pakkokiintiöihin, koska työsarkaa riittää jo pelkästään normaaleiden oppisopimusoppilaiden ja työssäoppijoiden kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella kehittymätöntä tuntemusta yhteiskunnasta ja yritystoiminnasta . Eduskunta on erinomainen malli missä erilaisuus pilaa koko yhteisön toiminnan .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi ehdotettu ratkaisu on aina pakko? Kannattaisiko lähteä liikenteeseen miettimällä kannustimia. Äkikseltään kansalaispalkan kehittäminen voisi auttaa tähänkin tapaukseen. Yrityksen maksaman palkan ei tarvitsisi olla samalla tasolla kuin tavallisen hakijan, koska osa kustannuksista menee valtiolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvittu jo paljon aiemmin minunkin kohdalla parempien valmiuksien saavuttamiseksi työelämässä.......

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa tyydytään yleensä puheisiin jos ei esim. laki määrää toimimaan jos silloinkaan.
Johtuneen tehokkaiden sanktioiden puutteesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tarvittaisiin kiintiö! Jo tavallisessa työnhakutilanteessa ujompi, vuorovaikutustaidoiltaan heikompi tai vaikkapa väärän näköinen hakija on huonomassa lähtötilanteessa. Onkin absurdia väittää, että esim. vammainen hakija tulisi palkatuksi ellei tähän ole velvoitetta. Meillä vammaiset on piilotettu muulta yhteiskunnalta viime vuosikymmeniin asti. Tämä näkyy ihmisten asenteissa edelleen. Vahvan henkilökohtaisen kokemuksen kautta olen nähnyt, että vammainen yksilö suoriutuu yhtä hyvin tai huomattavan paljon keskivertoyksilöä paremmin asioista, jotka ovat hänen lahjakkuusalueellaan. Onkin kohtuutonta, että standardipoikkeavuus estää työllistymisen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja huomattava on, että meillä ns. normaaleillakin taitaa kaikilla olla joitakin psyykkisiä tai fyysisiä rajoitteita! Onkohan joku joukossamme täydellinen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sellainen, joka on perehtynyt erityisryhmien pyrkimyksistä työelämään, tietää hyvin kuinka paljon ohjaajaresursseja tällaisten tavoitteiden toteutumiset vaativat. Valtava työ on myös löytää erityisryhmäläisten vahvuudet ja räätälöidä sitten teetettävä työ niillä edellytyksillä. Myös työnantajien keskuudesta löytyy tällä hetkellä vähän valmiuksia sijoittaa erityisryhmäläisiä toimintaansa ja työn hinnoittelu erityistyöntekijöiden kohdalla on usein käytännössä osoittautunut ongelmaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saksan kilpailukyky on huippuluokaa muttei Suomen. Saksan takia € on liian vahva muihin valuuttoihin verrattuna. Meillä kiintiöt tekisivät haittaa vientialan firmossa varsinkin.
Mutta voihan noita kuntien ja valtion tehtäviin kiintiöidä, ettei kaikkia ulkotöitä tehdä jättikoneilla ja virastotöitä johtajien itsensä toimesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aloite on hyvä ja Saksassa toimivaksi testattu. Taisi olla niin, että Saksassa yli kymmen hengen yrityset velvoitetaan työllistämään myös työttömiä.

Suomessa on tyydytty vain reoriikkaan. Pelkät puheet ja suositukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Tosin työlisyyspolitikka muutenkin on ollut ala-arvoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saksassa vähintään 20 henk työllistävän yrityksen tai yhteisön on työllistettävä vähint yksi (1) vammaisen statuksen omaava eli velvoite näille yrityksille on 5 % työvoimasta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Venäjän armeijan vahvuus

109 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

En etsi isää lapsilleni...

Miehen kannattaa harkita kaksi kertaa ennen kuin laittaa pyykkinsä samaan koppaan kuin yh.äiti ja hänen lapsensa.Aivan v... Lue lisää...
Kannattaa varoa-maks...

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.9.

Naapurit

26.9.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image