Suomenhevonen on kokenut nopean murroksen isäntien työtoverista ja ylpeyden aiheesta ratsuksi ja ravuriksi. Viime vuosina on kuitenkin virinnyt keskustelu hevosten työkäytöstä.
Suomen työhevosseuran puheenjohtajan Pentti Sarjan mukaan hevosia käytetään peltotöissä nykyään erittäin harvoin. Hevosmetsurien ammattikunta on sen sijaan Suomessa edelleen olemassa.
"Hevosmetsurin töiden rinnalla tehdään kuitenkin aina myös jotain muuta työtä", toteaa Suomen työhevoskulttuuriin perehtynyt kulttuuriantropologian amanuenssi Riitta-Marja Leinonen Oulun yliopistosta.
Sarja myöntää, että hevonen ei voi kilpailla tehokkuudessa koneiden kanssa, mutta pienillä ja vaikeakulkuisilla metsäpalstoilla hevonen on usein käytännöllinen työkaveri.
Työhevosten määrää on vaikea arvioida. Pentti Sarja arvelee luvun liikkuvan muutaman sadan hevosen tuntumassa.
Työhevosia ei voi rajata tiukasti omaksi alaryhmäksi. "Suomenhevosen repertuaari on laaja. Sama hevonen, joka tekee metsässä työhevosen töitä, saattaa juosta myös ravilähdössä", toteaa Leinonen.
"Suomenhevoset on luonteeltaan semmoinen, että se tykkää todellisesta työstä ja toiminnasta", toteaa Sarja.
"Korvien väli on monelta hevoselta korjattu sillä, kun on ajeltu talvi tai pari metsässä. Kun ne on otettu metsäajoihin, ne ovat alkaneet tehdä radalla ennätyksiä sen jälkeen."
Töiden tekeminen on myös hyvä tapa kasvattaa hevosen lihaskuntoa.
Nykyään työhevosiksi lasketaan myös matkailussa käytetyt hevoset. Suomenhevosia käytetään paljon vetohevosina vankkureissa tai vaelluksilla ratsuina.
Vaelluksia ja virkistyspäiviä yrityksille järjestävä Anne Perätalo Ylirannan Ratsutilalta Iistä arvelee, että hevosten käyttö matkailussa on lisääntynyt. "Ihmiset matkustavat pitkiäkin matkoja päästäkseen hevosvaellukselle."
Hevosturismin myötä ihmisillä on mahdollisuus saada luonnollinen kosketus hevosmaailmaan.
Pentti Sarjan mukaan hevosten työkäyttö kiinnostaa myös nuorta polvea. "Moni vanhalle maatilalle muuttanut perhe on ostanut hevosen, jolla he tekevät talvisin tilan metsätyöt. Kesäisin hevonen on yleensä ratsuna."
Työhevoseksi kasvaminen riippuu paljon hevosen kasvatuksesta ja koulutuksesta vahvistavat Leinonen ja Sarja. Töiden teossa hevosessa arvostetaan ennen muuta rauhallisuutta. Jokaisesta uudesta asiasta eläin ei saisi hötkyillä.
"Muihin rotuihin verrattuna suomenhevosella on erittäin tasainen luonne. Suomenhevoseen voi luottaa maastossakin", kuvailee Perätalo. Siksi suomenhevonen sopiikin rotuna hyvin metsurin kaveriksi tai turistien kulkuneuvoksi.
"Hyvin koulutetun työhevosen kanssa on kokemattomankin helppo työskennellä", mietiskelee Sarja. "Silloin saattaa käydä niin päin, että hevonen kouluttaa ihmistä."
Leinosen mukaan työhevoskulttuuri on säilynyt Suomessa heikommin kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Kanadan Quebeckissä paikalliset metsänhoitoyhdistykset ovat palkanneet hevosmetsureita töihin.
Saksassa, Ranskassa ja Englannissa valmistetaan edelleen uusia peltotyövälineitä työhevosille, mutta Suomessa kehitys pysähtyi 1950-luvulla.
Kotimaista ammattitaitoa löytyy kuitenkin valjaiden, länkien, rekien ja kärryjen tekemiseen.
