Kotimaa

Mainos

Uusiutuva energia lisää paineita jakaa Suomi kahtia niin, että etelässä sähkö maksaa enemmän

Sierilän voimalaitos sijoittuisi tähän Kemijoen mutkaan. Näkymä on Oikaraisen sillalta Sieriniemelle. Kuva on otettu toukokuussa.
Kotimaa 13.10.2017 14:47
Henripekka Kallio

Tuulivoima vastaan muut -asetelma leimaa uudesta tukijärjestelmästä annettuja lausuntoja. Kemijoki Oy varoittaa Sierilän vesivoimalan kannattavuudesta ja Tampereen Sähkölaitos Oy Naistenlahden yhteistuotantolaitoksesta.

Lakiluonnos uusiutuvan energian uudesta tukijärjestelmästä suosii liiaksi tuulivoimaa, moititaan lukuisissa lausunnoissa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellussa lakiluonnoksessa vesivoima on rajattu tarkoituksella uuden tukijärjestelmän ulkopuolelle.

TEM perustelee tätä sillä, että suurvesivoiman rakentamiseen on vain rajalliset mahdollisuudet ja se pärjää ilman tukiakin. Vesivoiman tehonkorotuksiin ja pienvesivoimaloihin on lisäksi mahdollista hakea harkinnanvaraista energiatukea.

Useissa lausunnoissa perustelut kyseenalaistetaan ja vesivoimaa kehotetaan kohtelemaan kuten muutakin uusiutuvaa energiaa muun muassa siksi, että vesivoiman kannattavuus on heikentynyt sähkön alhaisen hinnan vuoksi.

Merkittävin vireillä oleva vesivoimahanke on Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitos. Suunnitteilla oleva voimalaitos tuottaisi vuodessa sähköä noin 155 GWh, eli kahdeksan prosenttia uudella tukijärjestelmällä tavoitellusta kokonaismäärästä.

- Sierilän investointipäätöksen kannalta tuotantotuki olisi merkittävä, jollei jopa ratkaiseva, Kemijoki Oy sanoo lausunnossaan.

Useissa lausunnoissa muistutetaan, että vesivoima on sähköjärjestelmää tasapainottavaa säätövoimaa, jonka tarve kasvaa koko ajan uusiutuvan energian takia.

Monessa lausunnoissa sama ongelma tuodaan esiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP) liittyen. Ekotehokas yhteistuotanto on yksi Suomen energiajärjestelmän peruspilareista, joka tarjoaa sähköä silloin kun sitä eniten tarvitaan, eli talvella kaukolämmön oheistuotteena.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa lakiluonnoksessa on muun muassa polttoaineisiin liittyviä vaatimuksia, joiden takia useissa lausunnoissa arvioidaan, ettei uuteen tukijärjestelmään pääse yhteistuotantoa.

Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos Oy kertoo lausunnossaan aloittaneensa Naistenlahden CHP-laitoksen saneerauksen ja haluavansa sen mukaan kilpailutukseen tuesta. Yhtiön mukaan se ei kuitenkaan ole mahdollista lakiluonnoksen ehdoilla.

- Sähkön tuotannon kannattavuus on heikko ja ilman sähkön tuotantotukea uusi laitos olisi rakennettava saneerauksen yhteydessä pelkästään lämpöä tuottavaksi, yhtiö kirjoittaa lausunnossaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan voimakas tuulivoiman rakentaminen Pohjois-Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan on johtanut siihen, että sähköä siirretään Suomen kantaverkossa runsaasti pohjoisesta etelään.

Fingrid on jo vahvistanut Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtokapasiteettia ja aikoo vahvistaa sitä edelleen. Siirtotarpeet pohjoisesta etelään ovat kuitenkin yhä lisääntymässä Pyhäjoen ydinvoimalan ja Lapista Ruotsiin rakennettavan uuden yhdysjohdon seurauksena.

Jos Pohjois-Suomeen rakennetaan lähivuosina edelleen uutta sähköntuotantokapasiteettia, kantaverkon kapasiteetti ei Fingridin mukaan enää välttämättä riitä kaikissa tilanteissa sähkön siirtämiseen pohjoisesta etelään.

Fingridin mukaan riskiä voitaisiin torjua jakamalla Suomen sähkömarkkinat kahteen tarjousalueeseen, joiden raja kulkisi Pietarsaaresta Iisalmen pohjoispuolitse itään. Sähkölle muodostuisi kummallakin tarjousalueella eri hinta, jolloin eteläsuomalaiset joutuisivat maksamaan sähkösta pohjoissuomalaisia enemmän.

Fingridin tavoitteena on säilyttää Suomi yhtenä tarjousalueena. Ruotsissa on neljä hinta-aluetta ja etelässä sähkö maksaa enimmillään kaksi kertaa niin paljon kuin pohjoisessa.

 

Tuen määrää on vaikeaa arvioida

Hallitus aikoo säätää uusiutuvan sähköntuotannon edistämiseksi uuden tukimekanismin, jossa erilaiset uusiutuvan energian tuottajat kilpailisivat tuesta.

Tukijärjestelmän avulla on tarkoitus kilpailuttaa kaksi terawattituntia uutta sähköntuotantoa vuosina 2018-2020. Määrä vastaa noin neljännestä Loviisan ydinvoimalan viime vuoden sähköntuotannosta. Tukea maksettaisiin lakiluonnoksen mukaan kahdentoista vuoden ajan.

Sitä, kuinka paljon uusi tukijärjestelmä maksaisi veronmaksajille, on mahdotonta arvioida tarkasti etukäteen, koska maksettavien tukien määrä riippuisi sähkön hinnasta ja tarjouskilpailujen tuloksista.

Sähköntuottajien uskotaan kuitenkin tarjoavan hankkeitaan tukijärjestelmään niin alhaisilla tukitasoilla, että uudesta tuesta tulee veronmaksajille nykyistä tuulivoiman syöttötariffia kustannustehokkaampi.

Näin tuki toimisi

Lakiluonnoksen mukaan kilpailutuksessa käytettäisiin sähkön viitehintaa 30 euroa megawattitunnilta. Sähkön tuottaja, joka pyytäisi pienintä viitehinnan päälle maksettavaa lisähintaa eli preemiota tuotannostaan, voittaisi tarjouskilpailun ja saisi pyytämänsä tuen.

Jos voittava tarjous olisi esimerkiksi 25 euroa megawattitunnilta, tuottaja saisi sähköstään 55 euroa megawattitunnilta. Preemio olisi liukuva, eli tuki alkaisi vähentyä, jos sähkön hinta nousisi korkeammaksi kuin 30 euroa per megawattitunti. Yli 55 euron sähkön hinnalla tukea ei saisi lainkaan.

Tuki pysyisi 25 eurossa, vaikka sähkön hinta olisi alhaisempi kuin 30 euroa megawattitunnilta. Jos sähkön hinta laskisi negatiiviseksi, tukea ei maksettaisi.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (33)

Ei tule menemäön läpi. Maakunnat muutenkin elättävät eteläsuomen. Siellähän on lähinnä pääkonttorit ja valtion virkamiehet. Tuotanlaitokset muualla. Tätä ei pääkaupunkilaiset käsitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muista haitoista en tiedä, mutta tuulisähkön tuen vuoksi varsinainen sähkönhinta on laskenut huomattavasti, joten oikeasti sähkön käyttäjät ovat kyllä pärjänneet. Siirtomaksut ja sähkövero olisivat nousseet joka tapauksessa, vaikka tuulivoimatukea ei olisi maksettukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi hyvinkin olla että sähkövero olisi noussut ilman tuulitukeakin, mutta ilman tuulitukea tuo raha olisi voitu laittaa johonkin muuhun kuin ulkomaisten yritysten veroparatiisitileille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerrassaan ei. Niin vesivoima kuin tuulivoimakin ovat kauhistuttavia luonnon pilaavia systeemeitä. Ei enää yhtään myllyä tai patoa lisää. Päinvastoin niitä on alettava purkamaan pois. Me tarvitsemme lisää ydinvoimaa ja uusia supermoderneja hiilivoimaloita joiden piipuista tulee luontoystävällistä hiilidioksidia ja vesihöyryä. Ei paljoa parempaa ole luonnolle kuin uusi ja puhdas hiilivoimala. Edullista energiaa ja ei senttiäkään vaadi tukia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me etelän ihmiset elätetään pohjoinen. Miksi meidän pitäisi maksaa sähköstä enemmän?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koska me pohjoisessa käytännössä tuotetaan teidän sähkö ja sen haitat on täällä meidän kiusana niin se olisi ihan kohtuullista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä keskustelussa tuulivoimasta täytyy muistaa että raha on aina ihmisten terveyttä tärkeämpi juttu. Viherhihhuleiden on tämä hyvä muistaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsingissä halutaan ekologista energiaa ja siellä lähes 60% kaukolämmöstä tuotetaan saastuttavalla fossiilisella kivihiilellä. Hinnan vuoksi tietysti. Eikös tässä ole pieni ristiriita maailman pelastamisen kanssa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eteläsuomessa pitää myös polttoaineet maksaa kaksin verroin enemmän ! kun välimatkat ovat lyhyitä Pohjois-Suomeen verrattuna .
Nimimerkki "Väsynyt" tulehan asumaan tänne korpeen josta kylille on matkaa 150-200 kilometriä JA palkka on Bruttona 2200€/ kk. Varmaan mieli muuttuu ruuhkasuomeen vertailu tasavertaisista polttoaine/palkka kuluista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tässä alkaa olla muutenkin painetta jakaa maa kahtia. Pohjois-Suomi itsenäiseksi ja raja alimmillaan Jyväskylän kohdalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tata olen paasannut jo 60 vuotta.
Etelan sijoittajat ryostavat Pohjolan vakea.
PVO on puhdas sijoittajien gangsteriliiga, joka pyrkii tuhoamaan Pojois-Suomen
Heratkaa lastadialaiset !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

miksi ei vantaan jokea ja sen koskeja laiteta sähköntuotantoon täällä pohjoisessa on pienemmätkin joet padottu sähkön tuotantoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vantaanjoen suulla on pato ja voimalaitos. Ainoa kohta, missä on edes vaaksa pudotuskorkeutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa pitää ottaa käyttöön samanlainen hinnan porrastus kuin hurrilandiassa on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisiko joku selittää miksi yösähkön käyttäjät maksavat siirtohinnasta kiinteää maksua vuodessa n.350€. Ja tarvis liittymät muutama euro kuukaudessa?
Äkkiseltään tuntuu röyhkeältä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sierilän voimalaitosta ei pidä rakentaa. Se on täysin turha ja heikentää jo muutenkin voimalaitoksilla tuhottua Keminjokea.

Lakiin pitäisi saada myös sellainen pykälä että energian tuotannon tuloista maksettaisiin verot tuotantopaikkakunnalle eikä pääkonttoripaikkakunnalle kuten nyt tapahtuu. Espoo saa vuosittain aika paljon verotuloja P-Suomen paikkakuntien kustannuksella ihan vain sen takia että Fortumin pääkonttori on Espoossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toki Etelä-Suomen pitäisi maksaa sähköstään enempi kuin Pohjois-Suomen. Siellähän suurin osa Suomen sähköstä tuotetaan. Sen takia tarvitaan järeää siirtoverkkoa. Ne maksavat, jotka käyttävät. Nyt valtio antaa vielä lähes miljardin veronalennukset vuodessa paljon sähköä käyttäville yrityksille. Verohyödyn saavat suurimmalta osin eteläsuomalaiset yritykset.

Hallituksen ilmoittamaan uusiutuvalla tuotetun sähkön tuotantokilpaan voivat ilmottaua kaikki kriteerit täyttävät yritykset. He saavat itse määritellä tukitasonsa. Valitettavasti eivät tässä kilpailussa tule menestymään muut kuin tuulivoiman tuottajat. Tämän osoitti hiljan LUT:n tutkimus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (33)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi huomenna aamulla maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

205 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen velkataakan vaikutukset käytännössä

Ei ole kristallipalloa kertomassa jäävätkö kaikki palkansaajat yhtäaikaa eläkkeelle tai menevätkö kaikki työeläkevakuutu... Lue lisää...
Puolitotuuksia...

Jari ja sarjakuvat

Jari

10.12.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image