Työttömän on vastaisuudessa otettava vastaan myös muuta kuin oman alan työtä, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan tämä on yksi tapa, jolla työn vastaanottovelvollisuutta tiukennetaan. Tarkoituksena ei hänen mukaansa ole kuitenkaan poistaa ammattisuojaa kokonaan.
Lindström esitteli työttömyysturvan uudistusta tänään tiedotustilaisuudessa. Hallituksen paketti pitää sisällään lukuisia työttömyysturvan kiristyksiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Päivi Kermisen mukaan oman alan ulkopuolisen työn tarjoaminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Perustana on arvio siitä, voiko työttömälle löytyä oman alan työtä kolmen kuukauden kuluessa.
– Tässä on järjen käyttö sallittu. Tämä ei ole kaavamaista, vaan perustuu yksilökohtaiseen harkintaan, Kerminen sanoi.
Esimerkiksi insinööriä ei hänen mukaansa ole tarkoitus laittaa siivoojan töihin. Kerminen painottaa, että työvoimatoimisto käy vuoropuhelua työttömän kanssa eikä kyse ole sanelusta.
Työtön ei voisi enää kieltäytyä kokoaikatyöstä sen vuoksi, että työttömyysturva on suurempi kuin palkka ja työn vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. TE-toimisto voisi tarjota jo työttömyyden alussa muun alan työtä, jos oman alan työtä ei ole tarjolla.
Työssäkäyntialueen
määrittely uudistuu
Työssäkäyntialuetta arvioidaan vastaisuudessa vain matkoihin kuluvan ajan mukaan. Päivittäiseen työmatkaan voisi kulua keskimäärin enintään 3 tuntia, kun työ on kokoaikaista. Jos työttömällä on oma auto, sitä tulisi käyttää työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Osa-aikatyössä työmatkaan kuluva aika voisi olla kaksi tuntia.
Tällä hetkellä työssäkäyntialueeksi katsotaan 80 kilometriä asuinpaikasta.
Työttömälle on tulossa myös tiukempi velvollisuus osallistua aktivointitoimiin. Pääsääntöisesti hänen pitää vastaisuudessa osallistua kaikkiin hänelle tarjottuihin palveluihin. Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän karenssi nykyisen 60 päivän sijaan.
Työttömyysturvaa olisi jatkossa mahdollista käyttää työllistymisen edistämiseen eli starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste nykyisestä 68 prosentista 72 prosenttiin. Tänään esitellyllä paketilla odotetaan syntyvän 15 000 työpaikkaa.
