Sosiaalisen median merkitys eduskuntavaalikampanjoissa on kasvanut. Samalla käyttö on eriytynyt niin puolueiden kuin eri alueidenkin välillä.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät sosiaalista mediaa selkeästi aiempaa enemmän. Viime vuoden eduskuntavaaleissa yksi muutos sosiaalisen median käytössä oli pikaviestipalvelu Twitterin roolin kasvu. Ehdokkaista noin puolet oli perustanut Twitter-tilin, kun neljä vuotta aiemmin vain joka viides oli läsnä Twitterissä.
Tulokset ilmenevät laajasta viime eduskuntavaaleja käsittelevästä tutkimuksesta, joka julkistettiin perjantaina. Twitterin roolia tutkivat Mari Marttila, Salla-Maaria Laaksonen, Arto Kekkonen, Mari Tuokko ja Matti Nelimarkka.
Heidän mukaansa ehdokkaiden tviittien perusteella Twitter näyttäytyy lähinnä kokoomuksen ja vihreiden kilpailuna suurten vaalipiirien äänistä. Helsingin vaalipiirissä lähes kaksi kolmasosaa ehdokkaista oli avannut Twitter-tilin. Satakunnassa vain joka kolmas ehdokas oli avannut tilin.
Nelimarkka kuitenkin korostaa, että Twitter on Suomessa marginaalia verrattuna esimerkiksi Facebookkiin.
- Twitter ei ole paikka, jossa törmää Matti Meikäläiseen vaan toimittajiin ja tutkijoihin. Ero yhdysvaltalaiseen mediamaisemaan on iso, koska siellä käyttäjien osuus on merkittävästi suurempi, Nelimarkka arvioi.
Soini erottuu blogillaan
Myös ilman sosiaalisen median käyttöä voi voittaa vaalit. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini korostaa jatkuvasti, että hän ei käytä Twitteriä tai Facebookia. Hän kampanjoi blogissaan, jossa ei ole kommentointimahdollisuutta. Sosiaalisessa mediassa olisi pakko altistua ihmisten reaktioille, Nelimarkka muistuttaa.
- Voi kuvitella osana identiteetin rakentamista, että hän ei ole mukana some-hörhötyksissä vaan vakavissa yhteyksissä, Nelimarkka sanoo.
Tutkijoiden aineiston kymmenestä aktiivisimmasta ehdokkaasta vain Alexander Stubb (kok.) ja Satu Hassi (vihr.) valittiin eduskuntaan.
