Jatko-opiskelijoiden valinta saattaa olla perustuslain vastaista. Näin arvioi artikkelissaan Itä-Suomen yliopistosta väitellyt perusoikeustutkija, Suomenniemen kunnanjohtaja Matti Muukkonen.
Tutkijan mukaan opiskelijan perustuslaillinen oikeus kykyjensä mukaiseen koulutukseen ei ehkä toteudu niissä yliopistoissa, joissa jatko-opintojen kelpoisuusehtona käytetään esimerkiksi pro gradu -tutkielman tiettyä arvosanaa tai kielikokeen läpäisemistä.
Tutkijan mielestä opiskelijoita ei tulisi valita myöskään tutkimusaiheen perusteella, sillä perustuslaki takaa tieteenvapauden. Etenkin kalliita laitteistoja vaativilla tutkimusaloilla hankinnat tehdään yleensä professorien tarpeiden mukaan. Silloin kyvykäs opiskelija voidaan jättää rannalle, koska hänen tarvitsemiaan laitteita ei ole.
Nykyisten käytäntöjen tilalle tutkija ehdottaa kaikkien yliopistojen ja oppiaineiden yhteistä koetta, jossa testattaisiin tieteen tekemisen yleisiä taitoja kuten innovatiivisuutta. Kokeen läpäisseet sijoittuisivat niihin yliopistoihin, joissa on mahdollista tehdä heidän kiinnostuksensa mukaista tutkimusta.

Kommentit
Saahan se laki sanoa ihan mitä vain. Kyllä näissä asioissa osataan hommat hoitaa niin, että sopivin tai miellyttävin valitaan. Ihan sama juttu myös rekrytoinneissa. Näennäisesti avoin ja julkinen haku on nykyään lähes poikkeuksetta suunnattu jollekin jo etukäteen valitulle ihmiselle. Mitenpä siitä valitat, jos valittu täyttää vaatimukset?
Onpa harvinaisen kamariteoreettinen ja todellisuudelle vieras käsitys väitelleellä Matti Muukkosella. Jatko-opiskelijan itsensä kannalta tärkein oikeus ja onni on saada laadukasta ohjausta opinnäytetutkimukselleen. Laadukas jatko-opintojen ohjaaja haluaa varmasti itse vaikuttaa omien jatko-opiskelijoidensa valintaan osin omilla subjektiivisillakin valintakriteereillä ja tutkimusaiheilla. Ns. objektiivisista kriteereistä kielitaito ja aiempi opintomenestys lienevät parhaita mahdollisia eivätkä syrjäytettäviä. Innovatiivisuuttakin tarvitaan, mutta esim. luovuus ja sinnikkyys lienevät oleellisempia. Ovatkohan asiat nyt kovinkaan huonosti tässä suhteessa, kun Matti Muukkonenkin on onnistunut saamaan jatko-opintostatuksen?
Kyllä professorin pitää saada itse valita jatko-opiskelijat, jotka miellyttävät eniten.