Uniapneaan ei varsinkaan naisilla aina liity kuorsausta tai ylipainoa. Siksi se voi olla vaikea tunnistaa.
Uupumista, unettomuutta, heräilyä ja saamattomuutta. Yöllisiä vessareissuja, keskittymis- ja muistihäiriöitä.
Stressistäkö on kysymys vai iän mukanaan tuomista harmeista?
Etenkin naisten uniapnea sekoittuu usein moneen muuhun vaivaan, vahvistaa keuhkosairauksien erikoislääkäri Tarja Saaresranta Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Uniapnea voi oireilla hyvinkin samankaltaisesti kuin esimerkiksi vaihdevuodet, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Sekoittavia tekijöitä on paljon, Saaresranta sanoo.
Vaikka uniapneaa diagnosoidaan Suomessa enemmän kuin aikaisemmin, korkeintaan kolmasosa uniapneasta kärsivistä on Saaresrannan mukaan hoidossa.
- Etenkin naisilla diagnoosi usein viivästyy, koska oireet ovat hyvin epätyypillisiä.
Näin kävi myös Anja Väänäsellä, jolla uniapnea todettiin seitsemän vuotta sitten. Edeltävät kymmenen vuotta kuluivat valtavan väsymyksen kourissa.
- Olin totaalisen väsynyt, niin väsynyt, etten oikein kehdannut edes sanoa kenellekään, Väänänen sanoo.
- Raskas päänsärky oli jatkuvaa. Lähimmät työkaverit totesivat, että olin muuttunut aloitekyvyttömäksi.
Väänänen kyllä kävi montakin kertaa valittamassa väsymystään työterveyslääkärille, mutta uniapneaa ei osattu epäillä, sillä Väänänen on hoikka eikä kuorsannut.
- Sain unilääkkeitäkin, koska nukuin huonosti ja minun oli vaikea saada unta, mutta lääkkeet eivät auttaneet väsymykseen.
Myös masennusta epäiltiin, mutta sekä testit että keskustelu psykiatrin kanssa osoittivat, ettei kyse ollut siitä.
- Itse olin kyllä jo valmis vaikka mihin, että vain saataisiin jokin diagnoosi.
Kun Väänänen jälleen kerran käveli työterveyteen ja kertoi, että hänen miehensä kuvasi puolisonsa hengitystä käyrällä, jossa on ensin pitkään aivan tasaista ja sitten nopea hengenveto, Väänänen sai lopulta kotiin unenseurantalaitteen.
Tulokset osoittivat selkeää uniapneaa ja suurta unenaikaista happivajausta.
Uniapnean hoitoon tarkoitetun CPAP-laitteen saaminen kesti neljä kuukautta. Juuri, kun kirje laitteen saamisesta oli matkalla kotiin, Väänänen sai lievän aivoinfarktin.
- Uskon, että sillä oli yhteys kaikkeen väsymykseen, hän sanoo.
Uniapnea mielletään perinteisesti ylipainoisten, ikääntyneiden miesten taudiksi. Kuitenkin joka kolmas uniapneasta kärsivä on normaalipainoinen, ja vaihdevuosien jälkeen uniapnea vaivaa lähes yhtä lailla naisia kuin miehiäkin.
- Uniapnea on Suomessa jo kansantauti, Saaresranta sanoo.
Uusimpien kansainvälisten selvitysten mukaan 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa.
- Uniapnean yleistymisen syynä on osittain se, että väestö on yhä lihavampaa, Saaresranta toteaa.
Toisaalta sairaus myös tunnistetaan aiempaa paremmin.
Naisilla vaihdevuosien jälkeinen uniapnean yleistyminen selittyy etenkin estrogeenin ja keltarauhashormonin tuotannon vähenemisellä.
- Keltarauhashormonin yksi tehtävä on pistää puhtia hengitykseen. Estrogeeni puolestaan edistää keltarauhashormonin toimintaa, Saaresranta selittää.
Kun keltarauhashormoni vaihdevuosien seurauksena vähenee, hengityselimet laiskistuvat. Tämä voi johtaa ylähengitysteiden ahtautumiseen.
Saaresranta vertaa naisten uniapneaa käsijarru päällä ajamiseen. Hengitykseen ei välttämättä tule selviä katkoksia niin kuin miehillä, mutta eteenpäin on vaikea päästä.
- Tällainen koko yön väkisin junnaaminen väsyttää ja kuluttaa myös.
Saaresranta muistuttaa väsymyksen petollisuudesta.
- Kun väsymys tulee vähitellen, siihen tottuu samoin, kuin hajuaisti tottuu pahaan hajuun.
- Tottumuksesta huolimatta väsyneen ihmisen tiedonkäsittelytoiminnot toimivat huonosti. Väsymys on aina riski, etenkin kun ajatellaan liikennettä ja ylipäätään tapaturmariskejä.
Väänänen on nukkunut CPAP-laitteensa kanssa jo vuosia.
- Enää ei tarvitse ottaa päiväunia, jotka ennen olivat aivan jokapäiväisiä. Myös sosiaalinen aktiivisuus on palautunut, hän sanoo.
Väänänen on nimennyt Aulin-päivänä saadun ylipainelaitteensa Auliksi.
- Auliisti se minua auttaa. Ajattelen, että elän reippaasti vielä pitkään.
Elintavoilla voi ehkäistä
Uniapnean oireita ovat tavanomaisimmin kuorsaus, yölliset hengityskatkokset, aamupäänsärky, väsymys ja nukahtelu.
Myös yöhikoilu, yölliset vessassa käynnit, uupumus ja alavireisyys voivat olla uniapnean merkkejä.
Selvitä ensin, mitkä muut tekijät voivat häiritä unta nykyisessä elämäntilanteessa. Onko esimerkiksi stressiä tai vuorokausirytmin ongelmia? Voiko niihin vaikuttaa itse?
Verikokeella voi selvittää verensokerin sekä kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisuuden, joista oireet voivat myös johtua.
Uniapneaan ja vaihdevuosiin liittyvän hikoilun erottaa siitä, että vaihdevuosiin liittyvää hikoilua on myös päiväsaikaan.
Mikä avuksi?
Elintavoilla voi ehkäistä tai helpottaa uniapneaa. Liikunnan aktiivinen harrastaminen vähentää hengityskatkoksia, vaikkei laihtuisikaan.
Vältä alkoholia. Yksikin annos illalla pahentaa uniapneaa, jos siihen on taipumusta.
Tupakka turvottaa limakalvoja, ja jos hengitystiet ovat ahtaat, jo puolen millin tai millin turvotus voi aiheuttaa uniapneaa.
Vältä selinmakuuta. Kotikutoinen keino on kiinnittää yöpaidan selkäpuolelle tennispallo, joka muistuttaa käännähtämään kyljeltä toiselle. Myynnissä on myös uniapneavöitä.
Pudota ylipainoa, jos suinkin pystyt.
Hoito
Diagnosoitua uniapneaa hoidetaan ylipainehengitys- eli CPAP-laitteella.
Käytössä on myös uniapnea- eli kuorsauskiskoja, jotka työntävät alaleukaa eteenpäin ja vähentävät kielen painumista taaksepäin.
Joskus hoitona on leikkaus.
Lähde: Tarja Saaresranta
