Kotimaa

Mainos

Toi­meen­tu­lo­tuen saajan on käytettävä ki­pu­kor­vauk­sen­sa ruokaan - ministeriö ja Kela pitävät lakia epäin­hi­mil­li­se­nä

Toimeentulotukea sai viime vuonna lähes 400 000 henkilöä eli reilut seitsemän prosenttia väestöstä. KUVA: Taneli Kärki
Kotimaa 12.1.2018 5:00 | Päivitetty 12.1.2018 10:30
Rebekka Härkönen

Toimeentulotuen saajan on käytettävä uhrina saamansa haitta- ja kärsimyskorvaukset elämiseen.

Köyhällä ei ole varaa iloita edes kärsimyksestä tai fyysisestä haitasta saamiaan vahingonkorvauksista.

Lain mukaan aineettomista vahingoista saadut korvaukset katsotaan tuloiksi, jos henkilö saa toimeentulotukea. Kaikki vähäistä suurempi tulo on käytettävä elämiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimeentulotukea saava henkilö esimerkiksi loukkaantuu liikenneonnettomuudessa, joutuu pahoinpitelyn uhriksi tai hänen läheisensä tapetaan, haitta- ja kärsimyskorvauksilla on ostettava ruokaa.

– Ei tämä inhimilliseltä kuulosta, mutta käytäntö perustuu toimeentulolakiin, toteaa etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen Kelasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan lain tulkinta tältä osin on selvä, siitä on olemassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu.

– Kohtuutonta tämä on varmasti kaikkien mielestä. Laki lähtee kuitenkin siitä, että toimeentulotuki on viimesijaisin tukimuoto, mikä ilmenee tämän tyyppisissä kohdissa, sanoo erityisasiantuntija Ritva Liukonen STM:stä.

Matala sosioekonominen asema altistaa onnettomuuksille. Riskitekijöitä ovat syrjäytyminen, matala koulutus, kova alkoholinkäyttö ja pienet tulot.

Väkivaltarikosten tekijät ja uhrit painottuvat vahvasti alempiin sosiaalisiin ryhmiin. Syrjäytymiseen liittyvät ilmiöt kuten päihteet, yleinen piittaamattomuus ja liikennevälineiden heikko kunto näkyvät selkeästi myös liikenneonnettomuuksissa.

Toimeentulotukea sai vuonna 2017 noin 394 000 henkilöä, mikä on reilut seitsemän prosenttia koko väestöstä.

Vakuutusyhtiöt korvaavat noin 23 000 liikenneonnettomuuksissa tapahtunut henkilövahinkoa vuosittain. Pahoinpitelyjä poliisin tietoon tulee noin 33 000 joka vuosi.

Epäoikeudenmukainen käytäntö

Nykyisellään mikään taho ei tilastoi sitä, kuinka moni toimeentulotukiasiakkaista saa vuosittain vahingonkorvauksia. Väkivallan ja onnettomuuksien riskitekijät huomioiden on kuitenkin selvää, että vahingonkorvauskäytäntö koskettaa jatkuvasti lukuisia toimeentulotuen saajia.

– Tarkkaa määrää en pysty kertomaan, mutta kyllä tietooni on tullut jo ainakin muutamia tällaisia tapauksia sen vuoden aikana, kun toimeentuloasiat ovat kuuluneet Kelan vastuille, Kelan Valkonen kertoo.

Ministeriö arvioi, että toimeentulotukiasioiden keskittyminen Kelaan tulee nostamaan vahingonkorvauksiin liittyvän ongelman aiempaa selkeämmin näkyviin.

– Käytäntö tuntuu varmasti monesta epäoikeudenmukaiselta. Oikaisuvaatimusten myötä Kela saa kokonaiskuvan ongelman yleisyydestä koko maan tasolla, sanoo Liukonen STM:stä.

Aiemmin tapaukset hajosivat kuntiin ja toimeentulolain tulkinnassa saattoi olla eroja kuntien välillä.

– Kela ainakin yhtenäisti käytännöt. Laki on vanha ja vaatisi monelta osin uudistamista. Tämä on yksi kohta, jonka muuttamista voisi pohtia siinä yhteydessä, Liukonen sanoo.

Korvaukset verovapaita

  • Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, kun henkilön muut varat tai tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä päivittäisiä menoja.
  • Tukeen vaikuttavat henkilön kaikki tulot, myös aineettomista vahingoista kuten kivusta, kärsimyksestä tai fyysisestä haitasta maksetut korvaukset. Näitä voidaan maksaa esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai rikoksen uhrille.
  • Tuomioistuimet ja vakuutusyhtiöt noudattavat henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia korvausten euromääräisistä summista.
  • Kivusta ja särystä, haitasta ja kärsimyksestä maksettavat vahingonkorvaukset ovat verovapaita ylimääräisiä tuloja.
  • Toimeentulotuen saaja joutuu käyttämään korvaukset elämiseensä, sillä vahingonkorvaukset huomioidaan tuloina.
  • Toimeentulotukilaki tuli voimaan kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 1997.
MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (202)

Miten asiaan suhtauduttaisiin jos veli venäläinen tulisi rajan yli Haminaan asti tulittamaan koska heidän vihollinen nyt sattuu olemaan 40 km Suomen puolella? Eikö kukaan kritisoi Turkin toimintaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, ja saamansa lapsilisät alentavat toimeentulotukea samalla summalla. Jopa Miljonääreille lapsilisät sen sijaan on lisä muitten tulojensa päälle. Siinä malliesimerkki lastentekotalkoo Suomesta siitä kuinka rikkaitten lapset ja köyhien kakarat ovat melkein samalla viivalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

maksoin koirasta henkivakuutusta 8 vuotta eilen jouduttiin koira lopettamaan lopetuskulut uurna ja tuhkaus 270e vakuutuksen osuus mulle 330e joten saas nähdä miten käy jos menoja ei oteta huomioon niin mä irtisanon kaikki hiton vakuutukset jos noita turhaan maksaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten rahankäyttö kontrolloidaan? Pitääkö kuitit viedä sossuun? Mistä tiedetään millä rahalla ruoka on ostettu. Pitääkö lottovoittokin raportoida?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei sun kannata sossuun viedä enää mitään, koska kerjäläisten asiat hoitaa nykyään Kela.
Maksusitoumuksella nuo ruokansa ostavat omat rahat käytetään tupakaan ja alkoholinn, että kyllä Kela tietää millä ruoka ostetaan. Miten köyhällä on varaa lotota? Ai niin yhteiskunnan tuella sekin onnistuu, on noilla tukien saajlilla elämä helppoa, kun toiset vaan maksaa kaiken.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mulla otettiin PALKKA huomioon, kun hain toimeentulotukea! Epäoikeudenmukaista, vai?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Henkisille kärsimyksille on vaikea asettaa rahallista hintaa, mutta jos nyt oikeus toteaa, että rikoksen uhri tai uhrin omainen on kokenut henkisiä kärsimyksiä ja määrä maksettavaksi korvauksen henkisestä kärsimyksestä, ei sitä pidä toimeentulotuen menettämisellä vesittää, muutenhan homma menee ikään kuin hölmöläisten peiton jatkamiseksi vai pitäisiköhän tässä tapauksessa sanoa lyhentämiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos esimerkiksi toimeentulotukea saavan läheinen tapetaan ja oikeus määrää uhrin toimeentulotukea saavalle omaiselle kärsimyskorvauksia, eikös se ole korvaus kärsimyksestä, eikä mikään elatusmaksu? Miten se kärsimyskorvauksen saajaa auttaa tuntemaan oikeuden tapahtuneen, jos kärsimyskorvauksen saadessaan menettää toimeentulotuen? Lopputuloshan olisi siinä tapauksessa sama, vaikka kärsineelle uhrin läheiselle annettaisiin vain lämmintä kättä kärsimyskorvaukseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos henkilö saa rikoksen uhrina kivusta ja särystä korvauksen, se on jonkinlainen tasapainotusyritys, jotta rikos tulisi edes jollakin tavalla hyvitetyksi ja että uhri voisi tuntea edes jollakin tavalla oikeuden toteutuneen. Kyllä se korvaus pitäisi saada pitää itsellä "hyvitysrahana" rikoksen uhriksi joutumisesta, muutenhan sen oikeudellinen merkitys menettää merkityksensä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinähän saat pitää sen korvauksen hyvitysrahana, mutta sinä käytät sen rahan elämiseen, niin kuin kuuluu.
Sinulle ei kuulu silloin saada toimeentulotukea, kun rahatilanteesi on korvausten johdosta hyvä. Yksinkertaista, eikö?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pahoinpidellään??? Ei kunnon ihmisiä pahoinpidellä. Katsokaa missä seurassa liikutte ja jättäkää ne päihteet pois. Siitä se elämä alkaa ja voi löytyä niitä töitäkin. Jokainen on oman onnensa seppä. Ei yhteiskunta voi teidän töppäilyjä olla aina korjaamassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä nyt on tyhmin kommentti, mitä olen koskaan lukenut. Paskaan voi astua kotipihallakin, saada voi puukostakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uhrina saamansa korvaus on käytännössä siis toimeentulotukea. Ei tunnu oikeudenmukaiselta ja loogiselta ratkaisulta koska haitta- ja kärsimyskorvaukset ovat nimenomaan korvaus kivusta ja haitasta. Rutiköyhät joutuvat eriarvoiseen asemaan koska teknisesti heiltä viedään korvaukset pois.

Tämä rikkoo suomen perustuslain 6§ yhdenvertaisuus pykälää. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Suomessa tuntuu olevan hyvin yleistä että kaikki rahaan liittyvät asiat ja lakipykälät saavat olla perustuslain vastaisia tai ainakin asiaa voidaan tulkita niin että perustuslakia ei rikota. Esimerkiksi yksityinen parkkisakottaminen jossa korkeinoikeus tulkitsi sakon valvontamaksuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jep, aletaan maksamaan kaikille samat tuet, asemasta riippumatta ja maksetaan kaikki veroja absoluuttisesti saman verran. Oltaisiin paljon lähempänän yhdenvertaisuuspykälän mukaista kansakuntaa.

Tämä perustuslain lukeminen on mennyt aivan jenkkimalliin, se on niin yleisellä tasolla kirjattu, että aina voi tehdä omaa näkemystään tukevan tulkinnan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Järkyttävintä tässä on se, että 7% väestöstä elää tai joutuu elämään toimeentulotuella, joka on viimeinen kortti pakassa. Hienoa, että ko. järjestelmä on olemassa, mutta päättäjien olisi aika herätä siihen että mistä ihmisille töitä ja hyvinvointia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos kahdelle puolueelle jotka ajat juurikin epäinhimillisyyttä yhteiskuntaan. Kaikkien kustannuksella paitsi ei omien kavereiden tai sukulaisten. Pikavoitot tulevatkin 1% väestöstä johon keskituloiset luulevat kuuluvansa. Ei tarvi olla nero äänestääkseen jotain muuta kuin 1% joukkoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haitta-ja kärsimyskorvaus ei ole tuloa. Sen sanoo nimikin. Sillä paikataan osittain kärsitty vahinko, josta ei pitäisi jäädä säästöön verotettavaa tuloa. Pitäisikö sitten jonkun viranomaisen valvoa, että korvaus käytetään kokonaisuudessaan vahinkojen paikkaukseen, ettei perus elämisen kuluja vähennettäisi? Siinäpä miettimistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samat säännöthän toimeentulotuessa on kaikilla. Lasketaan menot ja tulot ja jos menot ylittävät tulot, maksetaan toimeentulotukea. Menoihin hyväksytään tietyt menot ja siinäkin on kaikille samat säännöt. Jos joku saa korvauksia jostain niin tulojahan ne ovat. Jos sairauskulut kasvavat, niin nehän lasketaan menoihin. Ei kai tässä mitään nurisemista pitäisi olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (202)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on paikoin huono maan itäosassa, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

337 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paavo Väyrysen tavoite

Sipilä ei ottanut paavoa hallitukseen ja saa nyt nuolla asiaa, otti uunituoreen rikkaan naisen ministeroikseen ja sai ... Lue lisää...
taakseen jätetty löy...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image