Kotimaa

Mainos

Susien ulos­te­näyt­tei­den avulla selvitetään kannan suuruutta – Pohjois-Pohjanmaalla alue aiempaa laajempi

Asiantuntija mukaan susikannassa on tapahtunut paljon muutoksia Pohjanmaalla. KUVA: Pekka Aho
Kotimaa 2.11.2017 17:00 | Päivitetty 2.11.2017 17:15
Laura Seppä

Susien määrän arviointi tarkentuu ulostenäytteistä selvitettävien DNA-tietojen turvin tulevana talvena. Keräykset kohdentuvat erityisesti niille alueille, joilla tiedontarve on suurin.

Hyvä esimerkki on Kärsämäen, Haapaveden, Haapajärven ja Nivalan välimaasto. Vapaaehtoiset ovat keränneet alueelta ulostenäytteitä viime talvenakin, mutta nyt alue laajenee.

– Susikannassa on tapahtunut Pohjanmaalla paljon muutoksia ja kehittymistä. Kanta on selkeästi vahvistunut. Tällä hetkellä tieto on hajanaista. Havaintoja tulee niin isolta alueelta, että on vaikea hahmottaa, kuinka monesta parista ja laumasta on kyse. DNA:sta haetaan tarkentavaa tietoa ja varmistusta, erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Näytteitä kerätään muualla maassa myös Etelä-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa sekä Luken voimin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Luken tutkijan Samuli Heikkisen mukaan toiveissa on laajentaa keräysaluetta vuosittain.

– Tämä on voimakkaasti resurssikysymys. Koko Suomea ei voida ottaa. Pyritään keskittymään niihin alueisiin, joilla on ongelmakohtia tai selkeää epätietoisuutta, Heikkinen toteaa.

Susien liikkeistä halutaan tietoa

DNA-analyysi kertoo paljon. Ensinnäkin selviää, onko kyseessä susi, koira vai mahdollisesti hybridi, eli koirasusi. Asialla on voinut olla myös muu koiraeläin.

– Kikkare voi olla peräisin ketusta tai supikoirasta. Mutta siihen ei pistetä rahoja, että selvitettäisiin asiaa sen tarkemmin, Holmala huomauttaa.

Lajintunnistuksen jälkeen on vuorossa tarkempi selvittely. Sudet voidaan tunnistaa omiksi yksilöiksi samoin kuin ihmiset.

– Kun päästään käsiksi yksilöihin, päästään samalla käsiksi siihen, onko tullut uusia yksilöitä, kuinka monta yksilöä alueelta löytyy, ja ovatko ne yksittäisiä yksilöitä tai pareja, vai onko viitteitä laumasta, Holmala kertoo.

Ennalta päätetyt keräysalueet eivät noudattele tarkkoja rajoja. Holmalan mukaan alueet ovat hyvin karkeita ja summittaisia.

Tärkeää on saada tietoa susien liikkeistä. Ne ovat hyvin reviiritietoisia eivätkä siedä vierasta porukkaa omalla alueellaan. Reviirien rajoja on mahdollista päätellä ulostenäytteistä.

Susista ja niiden määrästä on usein olemassa alueella jonkinlainen käsitys. Näköhavainnot kertovat, että hukkia liikkuu. Havainnoista ei voi kuitenkaan varmaksi päätellä, onko kyseessä esimerkiksi kaksi sutta, jotka on nähty kahdessa eri paikassa, vai neljä täysin eri sutta.

Havainnot ja DNA-aineisto antavat Holmalan mukaan pääsääntöisesti samanlaista tietoa susimäärästä. Muutamissa yksittäistapauksissa DNA-tiedoista on selvinnyt, että alueella asustaa vähemmän tai enemmän susia kuin havaintojen perusteella on päätelty.

– Havaintotietokin on ihan oikeaa tietoa, mutta se ei ole niin selkeää. Havainnoista on mahdotonta päätellä, onko kyseessä eri vai sama yksilö. DNA:ta tarkempaa tietoa ei taas voi saada, Holmala huomauttaa.

Ulosteiden keräys on alkanut marraskuun alussa ja se kestää helmikuun puoliväliin saakka. Ajankohta on valittu sekä susilaumojen liikkumiseen liittyvien tekijöiden, keräysteknisten asioiden että kannanhoidollisten tarpeiden perusteella. Lisäksi syksy on aktiivista metsässä liikkumisen aikaa.

Metsästäjiä kannustetaan osallistumaan

Keruun organisoivat Luke ja Suomen Riistakeskus, joka kouluttaa kerääjiä vapaaehtoisista metsästäjistä ja luonnossa liikkujista. Metsästäjäliitto tukee keräystä ja kannustaa metsästäjiä osallistumaan siihen. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Riistakeskuksen aluetoimistoon.

Koulutukset ovat parhaillaan käynnissä. Etelä-Pohjanmaalla tietoutta janosi keskiviikkona nelisenkymmentä innokasta kerääjää. Kärsämäen, Haapaveden, Haapajärven ja Nivalan kerääjät saavat koulutusta ensi viikolla.

Vasen kartta osoittaa alueet, joilla vapaaehtoiset kerääjät ottavat tulevana talvena susien ulostenäytteitä DNA-tutkimuksia varten. Oikea kartta näyttää alueet Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, jossa Luonnonvarakeskuksen väki kerää näytteitä. KUVA: Luonnonvarakeskus

Suden ulosteiden tunnistaminen on suurella osalla kerääjistä jo ennestään hallussa. Oppia tulee muun muassa keräystekniikkaan, dna-hygieniaan ja näytteen säilytykseen liittyvistä seikoista. Väki saa myös vinkkejä siitä, mistä ulosteita voi löytää.

Kunkin keräysalueen vastuuhenkilö kokoaa näytteet ja toimittaa ne eteenpäin tutkittaviksi. Susien ulosteita tunnistavat muut luonnossa liikkujat voivat toimittaa näytteitä alueiden keräysvastaavien kautta.

Näytemäärän odotetaan tulevana talvena kasvavan. Viime talvena tutkittiin noin 1000 näytettä. DNA:ta saatiin eristettyä noin 600 näytteestä. DNA-analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.

Susiyksilöitä koskevat tiedot tulevat valmistuttuaan näkyville julkiseen riistahavainnot.fi -verkkopalveluun. Useilta vuosilta kertyneestä aineistosta on myöhemmin tarkoitus tehdä susien sukuselvitystä.

– Susille pystytään rakentamaan sukupuut. Määrittämään emot ja alfat, Holmala kertoo.

DNA-tietoa hyödynnetään kannan arvioimisessa

DNA-analyysi on tärkeä lisä susikannan arviointiin, joka perustuu pitkälti susihavaintoihin ja pantaseurantoihin.

Mikäli näytteitä on riittävästi, DNA-tiedolla saadaan tarkentuva kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä ja niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä.

DNA-tietoja hyödynnettiin ensi kerran laajemmin kesäkuussa julkaistussa susikanta-arviossa.

DNA analysoidaan niistä susien ulostenäytteistä, joita kerätään sovituilta alueilla. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä ja muutoin kuolleista susista sekä pannoitetuista yksilöistä.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Meidä kylän lahtimiehet ovat hoitaneet susiasiat yms. Hyvin ja hiljaisuudessa. To8mittajapellet eivät lausuntoja saa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poliisijuttuhan tuo on , ei se enää toimittajille tuon lausunnon jälkeen kuulu ennenkuin lahtimiehet on saatu kiinni ( sen jälkeen se kuuluukin oikein isona juttuna kuvineen ) .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei taida teidän kylillä enää uskaltaa metsissä liikkua, jos tuollaisia lahtaajia kylä täynnä. Surullista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On hienoa saada vähitellen sukutaulu suomen susille yksilöittäin : Silloin voidaan arvioida mitkä sudet ovat erityisen tarpeellisia geneettisesti ja kohdistaa aivan erityinen suojelu niihin , kun niitä voidaan seurata DNA kikkareita keräillen . Rahoitusta tarvitaan lisää ja pysyvästi tähän koko maan kattavasti . Nyt suomalaisilla on mahdollisuus näyttää maailmalle ylivoimaista susitutkimuksen osaamista kun liitämme siihen muuta erikois osaamista .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me vaadimme susiaitaa Tampereen seudulle ja ennenkaikkea Kukkian järven ympärille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi tuhlataan edelleenkin järjettömästi rahaa tuohon susitutkimukseen? Hra Kojola on porukoineen tutkinut susia jo kymmeniä vuosia ja meillä tiedetään susista ihan kaikki. Jopa niin paljon, että voitaisiin tehdä väitöskirja näistä susistamme. Miksi tosiaan rahaa syydetään moiseen tyhjänpäiväiseen asiaan enää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sutta pitää päästä heti laillisesti metsästään myös täällä Ovat vaaraksi syrjäseudun lapsille

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla Suomi täynnä susireviirejä, koska tämä pantasusi Penne on kiertänyt jo puoli suomea, eikä reviiritilaa ole löytynyt. Tämä on merkki siitä, että Suomessa on paljon enemmän susia kuin oletetaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Susi pysähtyy kun se löytää kumppanin. Eli vapaita naaraita taitaa olla tosi vähän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän se ole sen merkki ettei tuolla pennen kulkureiteillä ole reviiriä kun uskaltaa kulkea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi aamuyöstä alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maalla kasvaneet ovat monitaitoisempia kuin kaupungissa kasvaneet

Samanlaisia ennakkoluuloja ja "näkemyksiä" on maalaisilla meistä kaupunkilaisista "Eivät osaa mitään". Kaikkia ei vain k... Lue lisää...
ja höpsis

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.11.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image