Kotimaa

Mainos

Suostumuksen puutetta toivotaan sek­su­aa­li­la­kiin

Suostumusta käsitellään jo nykyään yli 40 prosentissa hovioikeuden raiskauskäsittelyistä, joten sana ei ole oikeuskäsittelyissä mikään uusi. Uhreille on olemassa myös tukipalveluja. Raiskausten uhreja auttaa käytännössä esimerkiksi Raiskauskriisi Tukinainen. KUVA: SILJA VIITALA
Kotimaa 31.7.2016 3:00
Marjaana Lahola

Kun Suomen seksuaalirikoslainsäädäntöä viimeksi uusittiin, monessa lausunnossa toivottiin suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistöön.

Suostumuksen puute terminä kuitenkin puuttuu laista edelleen.

Hallituksen esityksen mukaan myös lain lausuntokierroksella suostumuksen puutetta toivottiin varsin usein lisättäväksi raiskauksen tunnusmerkkeihin.

Suomi on myös ratifioinut niin sanotun Istanbulin yleissopimuksen, viralliselta nimeltään Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Se muun muassa määrittelee seksuaalisen väkivallan toisen henkilön suostumuksen vastaiseksi ja rangaistavaksi. Sopimus tuli Suomessa voimaan elokuussa 2015.

– Suomi on jo sitoutunut siihen, että suostumusperusteisuus on raiskausmääritelmän ydin, kun Istanbulin sopimus on hyväksytty. Vuonna 2014 Suomessa todettiin, ettei ole tarvetta ottaa suostumusta mukaan raiskauksen tunnusmerkistöön. Tämä on erikoista, koska tiedettiin, että Istanbulin sopimus tulee voimaan, huomauttaa väkivaltatutkija Satu Lidman.

Suostumuksen puutetta ei siis terminä ja tunnusmerkkinä lakiin lopulta lisätty.

Hallituksen esityksessä ratkaisua perustellaan muun muassa sillä, ettei uhrin käytökseen haluta kiinnittää entistä enemmän huomiota rikosprosessissa.

Nimenomaisen suostumuksen antamiseen perustuvaa lakia taas pidettiin esityksessä elämälle vieraana, koska suostumuksestaan huolimatta ihmiset eivät aina varsinaisesti sano ”kyllä”.

Nyt Suomen lainsäädäntö lähtee liikkeelle siitä, että raiskaukseen liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa tai tilanne, jossa uhri ei kykene puolustautumaan tai ilmaisemaan tahtoaan esimerkiksi pelkotilan, sairauden tai tiedottomuuden takia.



Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Tanja Noponen kertoo, että jatkossa Amnesty kampanjoi myös kansainvälisesti Istanbulin sopimuksen ja sen suostumusperusteen puolesta.

– Ihmisoikeusnäkökulmasta on väärin vaatia näyttöä siitä, että henkilö on taistellut vastaan tai montako kertaa hän on sanonut ei.

Seksuaalilainsäädäntöä on säädetty tiukempaan suuntaan viimeksi Saksassa heinäkuun alkupuolella. Aiemmin raiskauksesta ei maassa voitu tuomita, ellei uhri ole vastustellut tekoa fyysisesti. Pelkkä ein sanominen ei riittänyt.

Hallituksen esityksessä huomautetaan myös, että Ruotsi ja Tanska ovat äskettäin päätyneet raiskauksen tunnusmerkeissä samaan ratkaisuun kuin Suomi.

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Terttu Utriaisen mukaan on tyypillistä, että Suomen lainsäädännössä seurataan usein Ruotsia tai Saksaa.

– Meidän ja Ruotsin ongelma on se, että on seurattu paljon Saksaa, joka on ollut seksuaalilainsäädännössä patavanhoillinen, Utriainen lataa.

Myös Ruotsissa on kesällä väläytelty mahdollisuutta uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntöä.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Todistustaakka pitäisi aina olla väitteen esittäjällä. Kenenkään ei pitäisi odottaa voivan todistaa, että jotain EI tapahtunut. Raiskaukset ja tekijänoikeusrikkomukset ilmeisesti halutaan eriyttää tästä länsimaisesta oikeuskäytännöstä, koska tietyt etujärjestöt niin vaativat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös mies pyörtää jälkikäteen suostumuksena? Tällaisen leveän tulkinnan lain olemassaolo johtaa siihen, että täytyy ottaa suostumus kirjallisena ennen hommia. Tämä on jopa hankalampaa kuin kondomin käyttö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on tätä amerikan feministien huupjuuta taas, joka on jotenkin saanut jalansijan täällä Suomessakin. Eli käytännössä mahdollistaisi sen että nainen voi seuraavan viikon aikana petitouhuista päättää että "kylläpä vähän oli noloa tai kaduttaa... taisin tulla raiskatuksi". Ei tule auttamaan ketään, ja entistä vaikeammin selvitettävät jutut muttuvat lain pykälää muuttamalla mahdottomiksi selvittää, ja viattomien nimenomaan MIESTEN asema heikkenee entisestään. Enää ei kaivata "näyttöä rikoksesta". Riittää jos löytyy "suostumuksen puute". Mutta kun länsimainen oikeusvaltio ei perustu sille että näytetään toteen jotakin mitä ei ole olemassa... Täytyy näyttää toteen että rikos on tapahtunut!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsi etsintäkuulutti Assagnen "raiskauksen" perusteella. Eli Ruotsin laki tuskin seuraa Saksaa. Assagnen tapauksessahan nainen vasta seuraavana päivänä päätti vetää suostumuksensa pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tilastoissa Suomi on aina ollut Euroopassa yksi vaarallisimmista paikoista naiselle. Keskimäärin kolme naista kuolee kuukaudessa puolison surmaamana ja noin 40 naista raiskataan joka päivä. Vuonna 2005 tehtiin laaja kysely naisille ja sen tulos oli karu. Suomessa on 400 000 naista, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan uhriksi.
Missähän kuplassa nuo lainsäätäjät elävät, kun ovat noin etääntyneet rikoksen uhreista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hehheh... Siis ymmätäväthän kaikki, että suostumuksen puutteen kirjaaminen rikoslakiin tarkoittaa sitä, että joka kerta kun toinen osapuoli ei pysty jälkikäteen suostumusta todistamaan, on mahdollisesti sitten tapahtunut rikos. Käytännössähän tämän suostumuksen voisi sitten jälkikäteen todistaa esimerkiksi oikeaksi todistetulla, yksityiskohtaisella suostumussopimuksella. Meillähän on jo tapaus Axl Smith, jossa ilkeämielisen mediavyörytyksen kohteeksi joutunut toimittaja puolusteli partnerien tuomitsemaa makuuhuonepiilokameraansa juuri sillä, että voi todistaa nauhoitusten avulla molemminpuolisen suostumuksen mahdollisia myöhempiä tekaistuja syytteitä vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raiskauksista tulee silti ehdollista niin kannattaisiko laittaa se asteikko kuntoon ensin. Nyt kun alkaisi suunnittelu niin 2020 voisi tulla voimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Avoin kirje sotepäättäjille

123 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Voi Arto Nyberg minkä teit

Mutta ei sanonut kertaakaan,että kun on taiteilija hän saa kouria. Antoi yleiseti ymmärtää,että taiteilijoiden kohdalla ... Lue lisää...
phv

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image