Tasan kaksikymmentä vuotta sitten Suomi järjesti kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Suomen itsenäisyysajan toisessa kansanäänestyksessä äänesti 74 prosenttia äänioikeutetuista, ja lopulta 56,9 prosenttia äänestykseen osallistuneista oli jäsenyyden kannalla.
Alkavan EU-jäsenyyden ympärillä ehti olla monenlaista hämmennystä ja kummastusta siitä, mitä jäsenyys tuo tullessaan. Samalla EU-direktiivit sekoittivat jo pakkaa.
Muun muassa nämä asiat puhuttivat tuoreita EU-kansalaisia vuonna 1994. Osa niistä toteutui... ja no, osa vielä odottaa toteutumista.
1. EU:n tähtilippu kaikkiin salkoihin
Joulukuun lopussa pohdittiin, alkaako vuodenvaihteen jälkeen EU-lippu liehua joka kodin lippusalossa. Lähestyvä EU-jäsenyys oli lisännyt tähtilippujen kysyntää: Pöytälipun saisi liehumaan vain vaivaisella 80–120 markalla. Ryntäystä lippukauppaan ei kuitenkaan tullut, sillä Suomalaisuuden liitto ei suositellut lippua lainkaan yksityiskäyttöön. (30.12.1994)
2. Kevytmaito lihottaisi lapset?
Suomen terveyskasvattajat pelkäsivät, että EU:n tukipolitiikka uhkaa romuttaa suomalaislasten terveyden. Kouluihin ja päiväkoteihin luvattiin sitä enemmän tukea mitä rasvaisempaa maitoa käytetään, sillä EU halusi päästä eroon markkina-alueella olevasta rasvaylijäämästään. Moni vaihtoi ykkösmaidon kevytmaitoon, mutta rasvaton maito päätettiin pitää kuitenkin toisena vaihtoehtona kouluissa. (3.12.1994)
3. Nuuskaa postimyynnistä
Suomalaisia huoletti, miten nuuskan saanti taataan sen jälkeen, kun maaliskuussa 1995 nuuskan myynnin kokonaan kieltävän tupakkalaki tulisi voimaan. Ruotsalainen tupakkatehdas suunnitteli jopa nuuskan postimyyntiä Suomeen. Vuonna 1994 nuuskakieltoa pidettiin Suomessa järkevänä, sillä käyttö oli terveysviranomaisten mukaan olematonta. Suomessa nuuskaa käytti noin 1–2 prosenttia väestöstä, kun Ruotsissa nuuskasi arviolta noin 25–30 prosenttia nuorista. Nuuskan postimyynti ei toteutunut. (17.12.1994)
4. Viini ruokakauppoihin
Joulukuussa 1994 sekä Stockmannin että Citymarketin edustajat uskoivat vahvasti, että viini tulee ruokakauppoihin parin vuoden sisällä. Stockmannin tavaratalojohtaja uskoi viinikaupan vapautuvan viimeistään vuonna 1999. Citymarketissa puolestaan uskottiin viinin olevan ruokakaupoissa seuraavan kahden vuoden sisällä. Asiakkaiden juoksuttamista viinien takia Alkon ja ruokakaupan välillä pidettiin jopa ”pirunmoisena” touhuna. Kauppiaat eivät uskoneet viinikaupan vapauttamisen lisäävän alkoholin kulutusta tai vaikeuttavan valvontaa. 8. joulukuuta eduskunta kuitenkin hylkäsi esityksen viinien vähittäismyynnistä elintarvikeliikkeissä äänin 120–41, eikä vieläkään viinejä ruokakaupoissa ole näkynyt.
5. Kesäaika piteni kuukaudella
EU:n siirtyminen pidensi myös Suomen kesäaikaa. Syksyllä 1994 ilmoitettiin kuinka jatkossa Suomessa kesäaika pitenisi kuukaudella kestäen aina lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka. Uuteen kesäaikaan siirryttiin lopulta vuonna 1996.
6. Huumerikollisuuden kasvu huoletti
Eri EU-maiden puheet entistä vapaammasta huumelinjauksesta huolettivat Suomen poliisia kuten puheet siitä, että jotkin maat antavat huumeita narkomaaneille. Suomen poliisi oli myös varma, että EU:n liittyminen lisää sen työmäärää. Poliisi oli varautunut etenkin huume- ja talousrikosten kasvuun, eikä terrorismin uhkaa täysin poissuljettu. (7.10.1994)
7. Miljoonien arvoinen makkaralasti lojui tullin varastossa
Tullin varastossa makasi vuoden päivät miljoonien markkojen arvoinen makkaralasti. Keski-Euroopasta peräisin olevat makkarat oli tarkoitus viedä Venäjälle, mutta makkarat kuljettanut tavarantoimittaja teki sinä aikana konkurssin. Makkarat ehtivät pilaantua pitkän säilytyksen aikana, kun kylmäkontit pettivät. Lopulta pilaantunut makkaralasti vietiin Honkajoelle hävitettäväksi lokakuussa 1994.
8. Ei huolta, halpaa tonnikalaa riittää
Edullista tonnikalaa hamstranneille oli edessä ikävä yllätys, kun vuodenvaihteen jälkeen esimerkiksi tonnikalan, ananassäilykkeiden ja banaanien hinnat eivät pompsahtaneetkaan lainkaan. Uusista tuontitulleista huolimatta äkillistä hintojennousua ei tapahtunut, sillä kauppojen varastot olivat yhä täynnä EU:n ulkopuolelta tulleista raaka-aineista. Arveltiin jopa, että uusien lisämaksujen myötä suomalainen ohra voisi korvata jatkossa riisin ruokapöydässä.
9. Liian kalliita banaaneja
Maailmanpankin mukaan EU:n banaanipolitiikka oli liian kallista touhua kuluttajille, kun vähittäismyyntihinnat olivat säädöksistä ja tulleista johtuen jopa kymmenen miljardia markkaa korkeammat. Financial Timesin mukaan voitot menivät suoraan eurooppalaisten yritysten taskuihin eivätkä suinkaan banaaniviljelijöille, joille ne oli tarkoitettu. (22.1.1995)
10. EU-kokoiset kaljakassit loppuivat kesken
Tuore EU-jäsenyys nelinkertaisti alkuvuodesta 1995 kaljamyynnin laivoilla. Silja Europan neitsytmatkalla Turusta Tukholmaan myytiin lähes 50 000 tölkkiä olutta, ja pyörillä varustetut kaljojen kantokassit loppuivat hetkessä. Uuteen pyörälliseen kassiin mahtuivat tasan 45 EU:n sallimaa tölkkiä. (14.1.1995)
Lähde: Aamulehden arkisto, lokakuu 1994 – tammikuu 1995.