Noin kolmasosaa julkisista rakennuksista vaivaavat sisätilaongelmat, joita pidetään paljolti homeen aiheuttamina. Suurin syyllinen ongelmiin on kuitenkin mattojen ja kosteuden yhteisvaikutuksesta syntyvä 2-etyyliheksanoli-niminen yhdiste. Sitä löydettiin hiljattain Iin Valtarin koulusta, ja myös Kiimingin lukion pitkään jatkuneet oireilua aiheuttaneet ongelmat ovat yhdisteestä peräisin.
"Me olemme tutkineet satoja homevaurioiksi epäiltyjä kohteita, ja 75 prosentissa niistä kyse on ollut nimenomaan 2-etyyliheksanolista eikä homeongelmasta. Betonirunkoisissa rakennuksissa ei oikeastaan edes ole paljon mahdollisuuksia homeen syntymiselle", sanoo toimialajohtaja Merja Mikkonen Ositum-yhtiöstä, joka on erikoistunut rakennusten sisäilman tutkimiseen.
Suomessa tehdään paljon turhia homekorjauksia, koska ne remontit eivät poista 2-etyyliheksanolin muodostumista. Jos koulussa ihmisten oireet eivät tunnu loppuvat remontinkaan jälkeen, on syytä epäillä 2-etyyliheksanolia.
Yhdiste on rasvaliukoinen, ja se kertyy elimistöön aiheuttaen oireita osalle ihmisistä. Ne muistuttavat homeen aiheuttamia oireita: aine menee hengitysteihin sekä silmiin, ja yhdisteelle altistuneet voivat potea kurkkukipua, limakalvoärsytystä, hengitystietulehdusta tai kuumeilua.
"Oireisiin riittää, että sitä on ilmassa hyvinkin pieni määrä. Koska se kertyy elimistöön, kynnys ylittyy jossakin vaiheessa ja aiheuttaa niitä oireita. Heti kun vika korjataan, eli yhdistettä ei enää synny, 2-etyyliheksanoli häviää kaikilta elimistöstä noin kolmessa kuukaudessa, ja tilanne palautuu normaaliksi."
Yhdistettä esiintyy kaikenikäisissä 1960-luvulta alkaen tehdyissä rakennuksissa - niin kauan kuin muovimattoja on käytetty. Vaarallinen osa on maton pehmikettä, ftalaattia, joka on samaa kuin viime aikoina pois vedetyistä kiinalaisista muovileluista löytynyt aine.
"Ftalaatit saavat kosteutta betonin päällä ja alkavat hajota, minkä seurauksena syntyy tätä 2-etyyliheksanolia. Suomalaisessa mattoteollisuudessa ei ole käytetty näitä pehmittimiä sitten vuoden 2006. Ulkomaisissa matoissa sitä voi edelleen olla", Mikkonen arvioi.
Kosteutta kertyy maton alle ja betonirakenteisiin usein rakennusvirheen takia tai jostakin muusta syystä. Betonin päälle levitettävä tasoite voi myös jäädä kosteaksi, vaikka betoni olisi kuivaa. Betoni voi kostua maasta nousevasta vedestä tai vesivahingoista.
2-etyyliheksanoli imeytyy syvälle betoniin, eikä sitä saa sieltä mitenkään pois. Korjaustöissä betonin päälle levitetään epoksihartsikerros. Se tekee kovan lasimaisen pinnan ja estää yhdisteen pääsyn ilmaan. Ilman sitä korjauksesta ei ole mitään hyötyä.
Yhdistettä voi olla missä tahansa rakennuksissa, muun muassa omakotitaloissa. Vaikka lattia olisi parkettia tai laminaattia, pinnan alla saattaa olla muovimatto. Monesti rautakaupoissa suositellaan, että uusi parketti asennetaan muovimaton päälle.
"Kyllä sen voi jättää, mutta ensin pitäisi tarkistaa mittaamalla matto tai ilma, että yhdistettä ei ole. Parketti tai laminaatti eivät ole tiiviitä. Aika usein asukkaat ovat yllättyneet, että parketin alta onkin löytynyt muovimatto."
Mikkosen mukaan 2-etyyliheksanoliongelma löydettiin muutama vuosi sitten. Kun homerakennuksiksi luulluista taloista yhdisteen syntyminen on ehkäisty, kaikki ongelmat ovat hävinneet. Hänen mielestään asia saisi tulla isommin julkisuuteen ja tutkimisen kohteeksi.
"Pieni ilmamittaus paljastaa kyllä yhdisteen heti."