Kotimaa

Mainos

Suomessa kaatuu keskimäärin joka toinen päivä iso ajoneuvo – "Kuusamossa lähin tyhjennyksiin kelpaava imuauto on Oulussa"

Pekka Moilanen (vas.) kouluttaa pelastuslaitoksia ympäri maan kemikaali- ja öljyvahinkojen torjuntaan. Nyt vuorossa on Viialan VPK:n väki. - Kainuussa oltiin sitä mieltä, että itse nämä hommat on osattava, koska kaikki muu apu on niin kaukana, Moilanen kertoo saamastaan palautteesta.
Kotimaa 11.2.2018 19:29
Kari Pitkänen

Maastoon päässyt bensiinilitra pilaa 20 miljoonaa litraa juomavettä. Säiliöauton tyhjennys kysyy pelastajilta ammattitaitoa, ohiajavilta autoilijoilta lähinnä järkeä ja malttia.

Kaikista Suomen teillä liikkuvista vaarallisista aineista 70 prosenttia on palavia nesteitä, joko kemikaaleja tai erilaisia polttoaineita.

Suomessa kaatuu keskimäärin joka toinen päivä iso ajoneuvo kuten kuorma-auto, täysperävaunuyhdistelmä tai säiliöauto. Tammikuun ensimmäisellä viikolla säiliöautoja kaatui viidessä onnettomuudessa. 

Yhtälö on vaarallinen ja haastava kaikille tielläliikkujille. Miten toimit oikein, kun edessä välkkyvät siniset valot ja ison auton pyörät sojottavat kohti taivasta?

– Tärkeintä on heti pudottaa tuntuvasti nopeutta, sinne 30 kilometrin tietämiin, ja varoittaa muita vaikka hätävilkuilla, vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) turvallisuusneuvonantaja Pekka Moilanen neuvoo.

– Kolaripaikalle ei saa pysähtyä, varsinkaan ottamaan mitään muistokuvia tai tukkimaan muuta liikennettä. Kannattaa avata radio ja kuunnella mahdollisia liikennetiedotteita. Pelastajille pitää antaa työrauha.

Vielä kun näin todella tapahtuisi. Uutisjutut kertovat vähän väliä jopa kuolonkolaripaikoilla toikkaroivista sivullisista, jotka vieläpä poseeraavat selfie-kuvissa autonromut taustana.

Tällainen toiminta on täysin tuomittavaa, ja kemikaali- tai öljyrekan kaaduttua vieläpä hengenvaarallista. Kolaripaikalla on aina leimahdus- ja räjähdysvaara staattisen sähkön, höyryjen ja vuotojen takia.

– Sivullisilta edellytetään varovaisuutta ja kärsivällisyyttä. Auton tyhjennys ja nosto takaisin tielle voi katkaista tien yli vuorokaudeksi. Tällöin tie yleensä suljetaan ja liikenne ohjataan kiertoreiteille.

Kaatuneen säiliöauton tyhjennys on ympäristö- ja terveysriski. Siksi tie voi olla kiinni kauan. KUVA: MARKKU LESKINEN

Bensiinit saastuttavat eniten

Kolaripaikan sulkeminen ja liikenteen rajoittaminen tai estäminen on tärkeää myös paikalle saapuvan pelastushenkilökunnan työturvallisuuden kannalta.

Palokunta selvittää ensimmäiseksi henkilövahingot ja antaa tarvittavan ensihoidon. Sen jälkeen on aikaa keskittyä itse ajoneuvoon.

Kaatuneessa säiliöautossa voi olla täysi 64 000 litran lasti polttoainetta. Yksi maahan päässyt litra bensiiniä riittää pilaamaan 20 miljoonaa litraa juomakelpoista pohjavettä.

– Bensiini ja etanolipohjainen bensiini ovat kaikkein saastuttavimmat aineet. Pohjavesialueella pitääkin olla erityisen ripeät otteet, mutta hötkyillä ei saa, Moilanen opastaa koulutettavanaan oleville Viialan VPK:n pelastajille.

Viialan paloaseman halliin on asemoitu ja tuettu kyljelleen palavan nesteen kuljetussäiliö. Pelastajat harjoittelevat säiliön turvallista tyhjentämistä erilaisilla tekniikoilla vuorotellen pieninä tiimeinä.

Isossa säiliöautossa voi olla 12 erillistä säiliölohkoa. Kolarin jälkeen jokainen niistä pitää tyhjentää hallitusti ja työturvallisesti hätäpurkuventtiilien kautta.

Osassa säiliöitä venttiilit ovat valmiina, mutta osaan pelastajien pitää rakentaa ne itse.

Sanonnan mukaan tällaisen työn lyhin aika katsotaan kellosta, pisin almanakasta.

Esimerkiksi vetyperoksidin voi tyhjentää vain tietynlaiseen, aineen kuljettamiseen soveltuvaan tyhjään säiliöön. Kun vetyperoksidirekka kaatuu, sopiva auto on järjestettävä paikalle vaikka toiselta puolen Suomea.

Liukkaat kelit edesauttavat kaatumisia

Tänä talvena säiliöautojen kaatumista ovat edistäneet poikkeuksellisen liukkaat kelit. Teiden talvihoidon taso ei Moilasen mukaan ole pysynyt kelimuutosten perässä.

– Ammattikuljettajat ovat todella huolissaan nykyisestä tienhoidon tasosta. Se on monilla etelänkin valtateillä todella surkea.

– Aina ei tarvita edes kuljettajan omaa virhettä. Valtatiellä 11 auto meni nurin, kun sen piti väistää loskaliirtoon joutunutta henkilöautoa.

Viialan VPK:lle säiliöauto-onnettomuuden varalle harjoitteleminen on tervetullut lisäys ammattitaitoon. Kunnan läpi kulkevat pääradan lisäksi raskaan liikenteen pääväylät valtatiet 3 ja 12.

– Viime vuonna meillä oli 99 hälytystehtävää. Tyhjennystehtävää ei ole sattunut, mutta on hienoa ja motivoivaa päästä harjoittelemaan sen varalle, palokunnan päällikkö Kai Kovanen sanoo.

Mika Junttila on sonnustautunut vihreään, kertakäyttöiseen roiskesuojapukuun. Sellainen pitää olla pelastajan päällä aina, kun hätäpurkuventtiiliä aletaan kiinnittää tyhjennettävään säiliöön.

Lämpökamera paljastaa kolaripaikalla, kuinka paljon nestettä kussakin tankissa on. Nestepinnan taso voidaan merkitä säiliön kylkeen tussilla.

Roiskeet pilaavat pelastajien normaalit työasut helposti ja aiheuttavat syttymisriskin sammutustehtävissä.

Samalla säästyy kustannuksia, sillä työasu maksaa jopa 1 000, mutta roiskesuojapuku vain 40 euroa.

Tyhjennysapuna käytetään lisäksi valuma-altaita sekä tarvittaessa niin sanottua AR-vaahtoa, joka sitoo vaarallisia hiilivetyhöyryjä. Ennen työn alkua säiliöt on maadoitettava staattisen sähkön ja kipinöinnin estämiseksi.

Autoilijat ihmettelevät, miksi kolaripaikkojen avaaminen kestää

Viialan VPK:n koulutuspäällikkönä toimiva Mika Junttila on nähnyt, kuinka huolettomasti sivulliset autoilijat suhtautuvat eteen sattuviin kolaripaikkoihin.

– Vaikka hälytysvalot kuinka vilkkuisivat, useimmat pyrkivät ajamaan paikan läpi ja ohi mahdollisimman nopeasti.

Yleensä kulkijoita ihmetyttää, miksi kolaripaikan raivaaminen ja tien aukaiseminen kestävät niin kauan. Yksi selitys löytyy Suomen pitkistä etäisyyksistä ja eritasoisesta varautumisesta kemikaali- ja polttoaineonnettomuuksiin.

Myös paikallisten pelastuslaitosten koulutus ja valmiudet tehtävän hoitamiseksi poikkeavat toisistaan.

– Täällä Pirkanmaalla tilanne on hyvä, sillä ADR-kelpoisia imuautoja löytyy parikymmentä. Pohjois-Karjalassa niitä on viisi. Syntymäpitäjässäni Kuusamossa lähin tyhjennyksiin kelpaava imuauto on Oulussa, Pekka Moilanen vertaa.

– Mikä mahtaa olla aikataulu silloin, jos säiliöauto kaatuu Lapissa jossakin Sodankylän ja Ivalon välillä? hän pohtii.

Kun näet tiellä sinistä valoa

Hiljennä vauhtia reilusti.

Keskity turvalliseen ajamiseen.

Älä ohittele tai kiilaa jonoissa.

Ota huomioon pelastustyöntekijät ja viranomaiset.

Älä pysähdy kuvaamaan, nouse autosta tai tuki tietä.

Noudata liikenteenohjaajan antamia merkkejä.

Tarvittaessa varoita muita valoilla ja hätävilkuilla.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Teiden kunnossapito on annettu yhteiskuntavastuuttomien pörssissä keinottelevien yrityksien rahantekoon tienkäyttäjien terveyden ja turvallisuuden kustannuksella.

Välinpitämättömän
kunnossapidon valvonnan
seurauksena teiden kunto
heikkenee entisestään ja
korvausvelka lisääntyy, uusia
tienkäyttömaksuja suunnitellaan
teiden kunnossapidon
rahoitukseen.

Olosuhteista johtuvista
liikenneturmirmista vastuu on
tienkäyttäjiillä kunnossapidolla ei
ole vastuuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten lukijoiden lukutaito? Jutussa kerrotaan: "Liukkaat kelit edesauttavat kaatumisia
Tänä talvena säiliöautojen kaatumista ovat edistäneet poikkeuksellisen liukkaat kelit. Teiden talvihoidon taso ei Moilasen mukaan ole pysynyt kelimuutosten perässä." ja täällä keskustellaan kännykän vaarallisuudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näitä rekkoja kaatuilee itsestään joka viikko. Mistä se johtuu? Saa pelätä joka vastaan tulevaa rekkaa että kaatuko se just kohdalle. Ja vielä isompia rekkoja vain luvataan yrittäjille ja sitten meidän veromarkoista täytyy niille tehdä kantavammat sillat ja tiet! Miksi? Sais itse tuotantolaitokset kustantaa siltansa ja hallituksen pitäis kieltää isot rekat. Riittää se vähempikin ahneus!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"ja sitten meidän veromarkoista täytyy niille tehdä kantavammat sillat"
Siis joku oululainen elää vielä markka aikaa ja julistaa tietämättömyyttään onnellisena kaikesta tietämättömyydestään. Hyvä Oulu ja oululaiset, te osaatte.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Milloin Suomeen saadaan kemianteollisuudelle haittavero joka kerätään yhteiskunnan toimesta rahastoon josta maksetaan kemikaalihaitoista johtuneita vahinkoja (henkilö, ympäristö tai eläimistö) oli kyse sitten pilleriteollisuudesta tai muusta kemianteollisuudesta niiltä osin kuin valmistajat/jakelijat eivät korvaa aiheutuneita kustannuksia.
Esimerkkinä öljyntorjunta rahasto!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt täytyisi poliisin kertoa, sakotetaanko näitä ammattikuskeja?
Tavallinen autoilija saa heti sakot jos polanteisen tai erittäin jäisen tien vuoksi suistuu tieltä, saatikka jos väistää jotain tielle ryntäävää eläintä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se on kännykän räplääminen monesti syy näihin kaatumisiin ja se,että sukupolvi on vaihtunut puikoissa,siellä vetää hanaa se karvanoppajamppasukupolvi. Kännykkä korvalla mennään lujaa ja huolettomasti,kun eihän itselle käy mitään jos auto lähtee heittelehtiin,se tappaa ne pienet ihmiset siellä henkilöautoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan mahtavaa, että oululaiset tuo taas kerran tuon järjenkäytön ja huippu osaamisen julki täällä kommenteissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noo kertokaapa paljonko se talvivaara pilaa juomavettä vuodessa tätä järjettömyyttä vielä avitetaan veronmaksajien rahoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsinkiin vesi pumpataan jo satojen kilometrien päästä. Isommissa maissa tuhansien. Kyllä se talvivaaran sotku jossain vaiheessa juotavaksi valuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten sait Helsingin veden tähänkin liitetyksi? Päijännetunneli on 120 km pitkä, ei satoja kilometrejä ja on otettu käyttöön 1982, lisäksi sitä ei pumpata vaan se tulee omalla paineella, sillä lähtöpiste on 36 m korkeammalla kuin määränpää.
Päijännetunneli on maailman toiseksi pisin, ainoastaan 137 km pituinen Delawaren vesitunnelin on pidempi.
Mitä sieltä Talvivaarasta sitten voisi kenenkään juomavesiin sotkeutua?
Ottaisit nyt asioista selvää, ennen kuin alat ihan mitä sattuu kommentoimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kielletään tosissaan kännykkäin pito kyseisissä autoissa,kännykkä se on joka niitä kaataa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaan yleensä syynä on se kännykkää räpläävä henkilöauto jota rekka joutuu väistämään,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällaista on säästäminen suomessa, kun poliitikoille pitää löytyä proviisiot ! hinnalla millä hyvänsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

193 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

suvi linden sopeutumis eläke

Kokoomus otti leivän taittoi ja sanoi - Ei tästä kaikille riitä! Lue lisää...
Rohkea rotan syö

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.2.

Naapurit

22.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image