Kotimaa

Suomalaiset haluavat nyt helppoa perunaa – pa­kas­teal­taas­ta napataan ristikoita, palleroita ja tikkuja

Pohjolan Peruna Vihannissa valmistaa muun muassa Mummon ranskan perunoita. - Kuluttaja hakee perunatuotteista ennen kaikkea makuelämyksiä ja helpotusta arkeen, Nina Louet-Kylmänen arvioi. KUVA: Jukka Leinonen
Kotimaa 30.10.2017 21:10
Elina Pajunen

Suomalainen syö perunansa yhä useammin valmisteena. Alkuperäisyyden tuntua haetaan kuorellisista pakasteperunoista.

Kahmaisetko perunat kaupan pakastealtaasta kärryysi mieluiten ristikoina, palleroina, tikkuina, kiekkoina vai kenties laatikkovalmiina suikaleina tai muusina? 

Perunan kulutus Suomessa on hiljalleen siirtynyt sekä koti- että laitoskeittiöissä yhä enemmän kuoriperunoista perunavalmisteisiin.

Lähes joka kolmas peruna syödään Suomessa nykyään teollisena jalosteena, vähintään valmiiksi kuorittuina, arvioi MTK:n peruna-asiamies Antti Lavonen.

Hänen mukaansa perunajalosteiden kulutus ylitti Saksassa jo viitisen vuotta sitten kuoriperunan kulutuksen.

– Sama suuntaus näkyy Suomessakin.

Kuluttaja hakee perunoista nyt ennen kaikkea helppo- ja monikäyttöisyyttä, Pohjolan Perunan viestinnästä vastaava Nina Louet-Kylmänen toteaa. Samaa sanoo Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Katja Pethman.

– Puolivalmisteet tai valmiit tuotteet helpottavat kiireisen arkea, kun ruoanvalmistusta ei tarvitse aloittaa perunoiden pesemisestä ja kuorimisesta.

Lähes joka kolmas peruna syödään Suomessa nykyään teollisena jalosteena. KUVA: Jukka Leinonen


Ranskanperunat
pitävät perunavalmisteiden ykköspaikkaa, mutta myös niitä myydään entistä enemmän mielikuvilla.

Kotimaiset valmistajat pyrkivät vastaamaan lähiruokaa ja elämyksiä arvostavien kuluttajien toiveisiin esimerkiksi puikulaperunoista valmistetuilla premium-ranskalaisilla, luomuperunapakasteilla ja kuorellisilla ranskanperunoilla.

– Kuorellisista ranskanperunoista haetaan etenkin maanläheisyyttä ja tee-se-itse-vaikutelmaa, Louet-Kylmänen arvelee.

Todellisuudessa kauppojen pakastealtaiden ranskanperunoista valtaosa on muuta kuin kotimaista tuotantoa. Kilpailu perunoista käy kovana, ja sitä koventaa perunan suuri ylituotanto Keski-Euroopassa. Lavosen mukaan Suomeen tuodaan vuosittain 17 miljoonaa kiloa pakastettuja perunajalosteita, suurin osa ranskalaisia.

– Tehtaat voivat esimerkiksi Belgiassa ostaa perunoita kahdella sentillä kilo. Suomessa tehtaat maksavat suomalaisesta perunakilosta noin 15 senttiä. Tuontikustannukset Keski-Euroopasta laivalla eivät ole kovin suuret, joten kotimaisten tuottajien on todella vaikea vastata kilpailuun, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto sanoo.


Apetitin tänä syksynä
700 suomalaisella teettämän tutkimuksen mukaan perunan kulutus on pysynyt viimeisen vuoden aikana ennallaan. Perinteisten kuoriperunoiden kulutus laskee MTK:n Lavosen mukaan muutamalla prosentilla vuosittain.

– Tämä lasku korvaantuu osittain teollisten perunatuotteiden käytön lisäyksellä, hän toteaa.

Apetitin perunapakasteiden myyntimäärät ovat tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarisen mukaan pysyneet tasaisena kolmen viime vuoden ajan.

– Pakasteissa ennustetaan kuitenkin pientä kasvua, etenkin pakasteperunamuusista.

Tuomisto piirtää perunankulutukseen selkeän ikäjakauman.

– Vanhat syövät vielä kuoriperunoita, mutta nuoriso kuorittuja tai jollakin tavalla jalostettuja perunoita.

Ruokakulttuurikin on muutoksessa. Tutkimusten mukaan suomalaiset syövät vuosittain noin 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella. Se tarkoittaa noin kolmea ateriaa viikossa jokaista suomalaista kohden.

– Kodin ulkopuolella tarjotussa ruoassa kuoriperunoita on vain vähän. Kouluilla ja työpaikoilla tarjottu peruna on käytännössä aina valmiiksi kuorittua, Tuomisto toteaa.


Kotimaisetkin
jalostajat käyttävät tuotteisiinsa myös muuta kuin suomalaista perunaa. Apetitin valmistamien perunatuotteiden vähittäiskaupassa myydyistä kiloista 97 % on alkuperältään kotimaista perunaa.

Pohjolan Perunan pakkaaja Lauri Ylinen säätää annostelunopeutta Vihannissa. KUVA: Jukka Leinonen

– Tuontia tai alihankintaa hyödynnämme silloin, jos sopivaa raaka-ainetta tai valmistusteknologiaa ei itseltämme löydy. Esimerkiksi mikrotettavaan purkkimuusiin tuodaan perunapellettiä ulkomailta, Haarasilta-Suutarinen kertoo.


Kotimainen peruna
olisi kuitenkin ekologinen vaihtoehto, Tuomisto muistuttaa.

– Kotimaisissa perunoissa käytetään paljon vähemmän torjunta-aineita kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi perunan hiilijalanjälki on noin puolet pastaan eli vehnään ja kolmannes riisiin verrattuna. Peruna tarvitsee sekä vettä että pinta-alaa vähemmän kuin vehnä ja riisi.

Pethman kehottaa lukemaan perunavalmisteiden pakkausmerkintöjä.

– Mitä useammin esimerkiksi ranskanperunoita syö, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota etenkin suolan ja tyydyttyneen rasvan määrään. Öljyistä rypsiöljy on yleensä paras vaihtoehto, Pethman kertoo.

Peruna pyrkii vastaamaan trendeihin

Pastan, riisin, nuudeleiden lisäksi myös kasvikset ja juurekset ovat viime aikoina syöneet perinteisen perunan kulutusta.

Kasvisten kysyntään valmistajat vastaavat tuunamalla perunapakasteitaan.

– Kasvisten ja juuresten lisääminen elintarvikkeisiin, ja niin myös perunatuotteisiin, on nyt se juttu, Pohjolan Perunan Nina Louet-Kylmänen sanoo.

Kuluttajille tarjotaan esimerkiksi erilaisia perunoiden ja uunijuuresten yhdistelmiä sekä perunakeittokasviksia.


Perunapohjaisia
tuotteita alkaa näkyä myös leivontaosastoilla. Kuivaperunatuotteita markkinoidaan muun muassa keliaakikoille.

– Gluteenittomat perunatuotteet ovat monelle tervetullut lisä leivontaan, leivitykseen ja sidosaineeksi kastikkeisiin, Louet-Kylmänen sanoo.

Onko ilmassa vielä mitään merkkejä perunan uudesta noususta?

– Lajikkeiden kirjo on ainakin viime vuosina lisääntynyt. Jokaisen makuun löytyy nykyään varmasti sopiva lajike. Voihan olla, että esimerkiksi jostakin värillisestä perunasta tulee uusi juhlapöydän herkku, MTK:n Antti Lavonen sanoo.

– Sinistä Blue Congoa ja tavallista perunaa yhdistämällä perunamuusista voi tehdä vaikka Suomen lipun juhlavuoden kunniaksi.

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (47)

Tuppipotut ja läskisoosi, eipä sen parempaa, ja jos pottuja jää, niin prosessoin niistä parin päivän päästä paistinpannulla paistinperunoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäs olla niin että kuoriperunan alv-vero olisi 7% ja pakasteperunoiden 14%. Tämä ohjaisi ainakin pihimpää ja köyhempää kansaa syömään terveellisemmin. Samalla tuhlaava ja vauraampi kansa saisi kärsiä ylimääräisestä rasvaläskistä ja suolasairauksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peruna kun ei ole tuoreena eikä pakastettuna terveellistä koskaan, sillä peruna on tärkkelystä ja pelkkää huonoa sokeria josta et saa muuta kuin diabetes 2: sen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peruna-allergisena en voi kosketella raakoja perunoita ja jo haju tukkii keuhkot. Voin kuitenkin käyttää valmisperunavalmisteita. Minulle nuo Pohjolan Perunan tuotteet ovat olleet paras lahja koskaan. Kiitos!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se aivan kauhiata kun muut syövät aivan väärin eivätkä kuuntele minun neuvoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä perunavalmisteet on ihan hyvä vaihtoehto esim. kesällä, kun kunnollisia kuoriperunoita ei ole saatavissa - keskenkasvuiset varhaisperunat aiheuttavat vatsavaivoja. Perunavalmisteissa ei saisi olla kovin paljon muita kasviksia kuten esim. voimakkaasti allergisoivaa selleriä, pakasteperunat ja -kasvikset pitäisi olla myytävänä eri pakkauksissa, jolloin voi valita mitä pystyy syömään. Apetitilla on hyvä keittoperuna-juuressekoite , koska selleriä ei ole siihen lisätty!
Rasvana ei pitäisi käyttää muuta kuin rypsiöljyä tai voita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpö höpö, toivovat jalostusastetta nostamalla saavansa paremmat tuotot. Minä tahdon aitoa oikeaa maalaisperunaa, en teollisuuden prosessoimmaa vähäravinteista ja epäterveellistä einestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan samat ravinteet siinä perunassa on vaikka se onkin pakastettua, ei se siinä muutu yhtään sen epäterveellisemmäksi kuin se sinun maalaisperuna, sillä maalla ne nuo perunat mistä perunavalmisteet tehdään ovat kasvaneet.
Mutta onhan se aivan käsittämätöntä, että kaikki ei tahdo maalaisperunaa ja vain siksi kun sinä tahdot.
Kyllä meidän kaikkien tulisi tehdä niin kuin sinä teet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa peruna on jalostettu pilalle teollisuuden tarpeita silmälläpitäen, jos haluaa hyvänmakuista kuoriperunaa pitää se hakea Ruotsista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä uutinen , ei olla edes ajateltu aiemmin noitten olemassa oloa ostoksilla käydessä , täyttyypä siirtyä multapotuista ( olivat ennen parhaita mutta se on menneisyyttä ) noihin kun nykyään multapotuissa on seassa paljon vihreitä , osaksi ruskean harmaita ja löttöjä . Taitaa saada laadultaan taattua ruokaa helpommin eikä viimeiseksi jäänyt saa aina kelvotonta pottua tai kahta lautaselleen ihmeteltäväksi ja pois heitettäväksi .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse teen tikku ja lohkoperunat kuoripotuista ja on paljon parempia kuin pakasteet jotka on tehty jostain mössöstä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan samaa mössöä se on mitä itse tuotat sieltä uunista.
Peruna kun muuttuu mössöksi kun sitä tarpeeksi kypsentää, on pelkkää tärkkelystä ja sokeria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

lähetin lukijankuviin kuvan uusista perunoista viime viikolla.perunat kasvatan omassa pellossa keskellä kirkonkylää.keskikesällä joutuu jonkun ostamaan kaupasta.säästöä tulee kaupan laskuun eikä tarvi kotiin kantaa.ja onhan ne ihan erimakuisia.perunan päälle voi kehitellä lisukkeet kunhan vain vain suunnittelee etukäteen.diabeetikkona tiedän että jos ei syö edes kerran päivässä kunnon perunaruokaa niin yöllä sokerit laskee ja nälkä kurnii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi pottu halutaan syödä jatkojalostettuna, sen sijaan että se syötäisiin tuppipottuna, eli kuorineen keitettynä jolloin sen mahdollissesti sisältämät ravintoaineet pääosin säilyisivät aina suolistoon asti?

Vastaus löytyy kun maistaa teollisesti viljeltyä kuorineen tai ilman keitettyä pottua, se maistuu silkalta pa*kalta. Sen sijaan se sama teollisesti viljelty pottu valmistettuna ranskan pottuksi, oli se sitten uppopaistettu tai uunipellillä ruskistettu, ja pahin maku on poissa, se on maultaan joko lähes syötävää tai peräti aivan syötävää. Siksi siis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joskus harvoin olen maistanut ulkolaista ranskanperunaa enkä osta enää.Iso ero siinä onko paistettu rypsiöljyssä vai eltaantuneessa palmuöljyssä,sama pätee sipseihin.Enkä moittisi ihmisiä uusavuttomuudesta,kotimaiset perunavalmisteet ovat loistavia tuotteita nopeuttaa ruuanlaittoa.Pitää vain katsoa pakkauksesta perunan alkuperä ja valmistusmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei perunaa kannata syödä. Tulee ähky, puhku ja väsymys. Se on huonoja hiilihydraatteja epäkäytänmöllisessä paketissa. Karppaaminen edelleen kannattaa.

Vihanneshyllyllä ja pakkasessa on paljon helpompaa ja terveellisempää tarjolla: kaalia kaikissa eri muodoissaan, paprikaa, kesäkurpitsaa, munakoisoa, pakastettua sipulia, mitä vaan. Sekaan vielä papuja niin johan on mahalle tuhtia täytettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse ainakin tarvitsen hiilihydraatteja. Väsymys on aivan valtava jos jätän hiilihydraatit pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tuohon 1/3 osaan lasketaan varmaan laitoskeittiön, ruokaloiden ja koulujen ym. perunat? ne varmaan nostaa tuota määrää, kun ostavat ne valmiiksi kuorittuna tuottajalta. ei kotona ole tuota määrää. mitä muut sanoo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (47)

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa.

Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Muonio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

takaa-ajon mielekkyys?

342 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siveysarvojen rappio

Siis sinulla on oikeus olla eri mieltä, mutta seksuaalisilla vähemmistöillä ei sitä oikeutta ole? Lue lisää...
kenellä on, kenellä ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image