Sosiaalihuollon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. 25 vuotta vanhan lain koko sisältö käydään läpi ja työssä otetaan huomioon toimintaympäristön muuttuminen. Tavoitteena on selvittää se, miten on tarkoituksenmukaista kehittää lainsäädäntöä niin, että se tukisi hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisisi sosiaalisten ongelmien syntymistä.
Asiaa selvittämään on nimetty huhtikuussa työryhmä, jonka on määrä tehdä esitys keskeisiksi linjauksiksi 2010 maaliskuun lopussa.
"Tärkein syy uudistamiselle on kunta- ja palvelurakenteen muutos, joka edellyttää myös lakien sisällön uudistamista. Tavoitteena on, että saamme tehtyä esityksen uudistamisesta 2011 lopussa", kertoi apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Sosiaalihuoltolain peruslähtökohta on yhä hyvä, mutta monet muutokset edellyttävät sen uudelleenarviointia. Erityisesti tätä edellyttää tarve korostaa väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja varhaisen puuttumisen näkökulmaa.
Sosiaalihuoltoon liittyviä lakeja on parikymmentä, jotka nyt arvioidaan. Osa sosiaalihuoltoa täydentävistä erityislaeista on melko uusia. Nekin on kuitenkin käytävä läpi ja katsottava, että vastaavatko ne uutta kunta- ja palvelurakennetta.
Syrjäytymisen ehkäisyssä haasteita
Työryhmään nimetyn Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajan Hannu Kallungin mielestä lainsäädäntöä on tarpeen uudistaa.
Erityisesti hän näkee uudelleenarvioinnin tarvetta syrjäytymisen ehkäisyssä. Kallungin mukaan kuntien suuret haasteet liittyvät nuorten syrjäytymiseen. Kuusamossa sitä on keskimääräistä enemmän.
"Osasyynä siihen on luultavasti se, että siellä työmarkkinat ovat aika kapeat. Töihin pääsemiseksi vaaditaan kovempaa ammattitaitoa kuin muualla, koska työvoimaa on ollut tarjolla."
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden elämään liittyy usein myös mielenterveys- ja alkoholiongelmia. Tämän vyyhden avaamiseen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Lisäksi on sukupolvesta toiseen jatkuvaa syrjäytymistä.
"Meidän pitäisi löytää keinot vaikuttaa niin, että kukaan alle 30-vuotias ei ole ilman koulutusta tai työpaikkaa. Jos nuori kovin pitkään saa vastikkeetonta tukea, kynnys hakeutua ja päästä aktiiviseen toimintaan kasvaa."
Ikääntyminen
lisää paineita
Hannu Kallungin mielestä on arvioitava myös se, miten hyvin nykyiset tukimuodot vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin. "Voisiko nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden sijasta tarjota lapsiperheille avuksi kodinhoitajia," hän pohtii.
Ikääntyvien määrän kasvaminen tietää myös haasteita sosiaalihuollolle. Ikääntymistä ja vanhuksia koskeva säätely on laissa melko vähäistä ja paineet ovat kasvaneet siihen, että vanhusten tuki- ja palvelutarpeita on arvioitava myös lainsäädännössä uudelta pohjalta.
Palveluiden tarpeen kasvaminen ja kuntien vaikea taloudellinen tilanne luovat hankalan yhtälön. Sitä ei kuitenkaan ole mahdoton ratkaista.
