Sonera-kirjan kirjoittajaksi epäilty konsultti Timo-Pekka Silén kiistää jyrkästi laatineensa kohutun teoksen. Hän sanoo, että hänen tietonsa yhtiöstä eivät olisi riittäneet Minne hävisivät Soneran miljardit -kirjan kirjoittamiseen.
"Työskentelin Sonerassa määräaikaisena konsulttina vuoden verran kymmenenä päivänä kuukaudessa. En olisi mitenkään voinut hankkia sitä tietomäärää, joka kirjassa on. En esimerkiksi tuntenut yhtiön hallituksen jäseniä", Silén puolustautuu.
Silén kommentoi Sonera-kirja-epäilyjä tiistaina, jolloin hänet oli kutsuttu todistamaan oikeuteen Soneran teleurkintajutussa. Oikeussalissa kirjaan liittyvät kysymykset käytiin läpi suljetuin ovin, sillä kesällä 2002 internetissä ilmestyneeseen teokseen liittyvä kunnianloukkausepäily on vielä syyteharkinnassa. Silén kuitenkin vastaili tiedotusvälineiden kysymyksiin salin ulkopuolella.
"Relander haluaa huomion muuhun"
Silénin nimi mahdollisena kirjan kirjoittajana pulpahti esiin urkintaoikeudenkäynnissä viime viikolla. Soneran entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin asianajaja Jussi Savonen paheksui tuolloin sitä, että syyttäjä oli kutsunut Silénin urkintajuttuun todistajaksi.
Nyt Silén kokee joutuneensa aiheetta myrskyn silmään. "Tässä täytyy olla kysymys siitä, että Relander haluaa horjuttaa asemaani todistajana ja siirtää huomiota pois oikeudenkäynnistä."
Silén todisti oikeudessa ns. Rellu-radiosta, jota Relander kaavaili yhtiöön vuoden 2000 keväällä. Silénin käsityksen mukaan kyse oli urkintajärjestelmästä, jolla olisi voitu lukea esimerkiksi työntekijöiden sähköpostia. Hän myönsi kuitenkin, että kyse saattoi olla sisäisestä tiedonkulkujärjestelmästä, kuten Relander on sanonut.
Sonera-oikeudenkäynnissä aamupäivällä todistaneen miehen mukaan yhtiön juristit eivät olleet järin innostuneita teletunnistetietojen hankintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Miehellä itsellään oli pääsy teletunnistetiedot sisältävään järjestelmään, ja hän selvitteli tietoja esimiestensä käskystä.
Vuoden 2001 tammikuussa mies pyysi yhtiön juristeilta laintulkintaa siitä, mihin tarkoitukseen teletunnistetietoja saa hankkia. Lakimiehet eivät tarttuneet asiaan kovin hanakasti.
"Heidän suhtautumisensa oli suunnilleen, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Sain vastauksen kysymykseeni vasta huhtikuussa 2001", mies kertoi oikeudessa.
