Suomessa ilman oleskelulupaa olevat ihmiset eivät vastakaan saa kiireetöntä julkista terveydenhoitoa. Laki paperittomien terveydenhoidosta kaatuu eduskunnassa ajanpuutteen takia.
Asia kävi selväksi, kun SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki pyysi lakiesitystä maanantai-iltana pöydälle, eikä paikalla ollut ketään pyytämässä käsittelyn jatkamista mahdollisimman pian.
32 vuotta Arkadianmäellä istunut Rajamäki tiesi mitä oli tekemässä.
– Toimintatapa, jolla lakia on viety eteenpäin, pakotti minut poikkeukselliseen ratkaisuun, Rajamäki kertoi tiistaina.
Hän sanoo, ettei ollut koko uransa aikana törmännyt yhtä huonoon lainvalmisteluun. Laki on saman puolueen peruspalveluministerin Susanna Huovisen valmistelema.
Kaatuminen "työtapaturma"
Puolueista varsinkin SDP:lle paperittomien terveydenhuollon kaatuminen on ikävä takaisku.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan Rajamäen päätös viivyttää lakia tuli puolueelle yllätyksenä. Puolue ei osannut näin varautua myöskään siihen, että salissa jonkun olisi pitänyt esittää asian käsittelyn jatkamista mahdollisimman pian.
– Tämä oli työtapaturma, ei tähän ollut varauduttu, Backman myönsi.
Rajamäen mielestä laki olisi antanut liian avokätiset palvelut paperittomille siirtolaisille.
– Kuka tahansa paperiton olisi voinut uida meidän järjestelmäämme ja saanut ilmaisen terveydenhuollon. Olisi kannattanut heittää passi roskiin ja ilmoittautua paperittomana, Rajamäki perusteli.
Valmistelussa olisi hänestä pitänyt tarkemmin kartoittaa turvallisuusarvioita ja ottaa huomioon kuntien huoli uusista talousvelvoitteista.
Laki olisi määrännyt kunnat järjestämään kiireettömiä terveyspalveluita, kuten raskauden ja synnytyksen hoitoa, paperittomille henkilöille. Tällä hetkellä kiireetöntä julkista terveydenhoitoa saa vain silloin, kun henkilöllä on Suomessa kotikunta, hän on EU-kansalainen tai hänen kotimaallaan ja Suomella on sosiaaliturvasopimus. Kiireellistä hoitoa saavat kaikki.
Lain mukaan hoidontarvetta olisi arvioitu tapauskohtaisesti. Huomioon olisi otettu esimerkiksi se, minkälaiset mahdollisuudet henkilöllä on saada hoitoa kotimaassaan ja kuinka kauan hän on viipynyt Suomessa.