Korkeakoulujen määrä säilyy Suomessa ennallaan koulutuksen jättileikkauksista huolimatta. Asiasta kertoo uusi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Hänen mukaansa korkeakouluja kuitenkin kannustetaan erikoistumaan. Toimintaa tehostetaan ja voimia yhdistetään. Säästöjä haetaan koulutusjärjestelmän päällekkäisyyksiä purkamalla ja työnjakoa selkeyttämällä.
Moni hallituksen koulutuslinjaus tähtää opiskeluaikojen lyhentämiseen. Myös opintotuen lainapainotteisuuden lisäämisen eräs tarkoitus on ajaa opiskelijat rivakasti työelämään.
Opiskelijavalinnoissa tavoitteena on, että ensikertalaisten kiintiöt nousevat ja ylioppilastutkinnon painoarvo kasvaa. Se auttaa minimoimaan välivuosia. Grahn-Laasonen kannattaa pääsykokeiden painopisteen siirtämistä ulkoluvusta soveltuvuuden suuntaan.
Hän haluaa myös kehittää yliopistotutkimuksen bisnesulottuvuutta ja saada sen poikimaan talouskasvua.
– Se edellyttää tutkimustulosten parempaa kaupallistamista.
Grahn-Laasosen mukaan yksistään toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksesta pitäisi kertyä 190 miljoonan säästöt.
Lukiot säästyvät leikkurilta, koska niiden rahoitusta karsittiin runsaasti jo viime hallituskaudella.
