"Koko Pohjois-Suomen tulevaisuudelle olisi erittäin tärkeää, että asiassa saataisiin neuvottelut ja kunnon ratkaisu aikaan. Oulun seudun lähihistoria on aivan loistava, mutta kehitys ei jatku, ellei täällä olla valmiita tekemään rohkeita toimia", Sailas sanoi tiistaina jatkuneilla Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä.
Sailas harmitteli kuultuaan Kalevan maanantaina julkaisemasta kyselystä, jonka mukaan vain kuudesosa ympäristökuntien uusista päättäjistä olisi yhtenäisen Oulun kannalla. Tulos merkinnee, että Suur-Oulu ei etene neljään vuoteen ennen kuin seuraavat kuntavaalit ovat ohi.
"Nyt ollaan 20 vuotta jäljessä Paras-hankkeessa. Se olisi pitänyt tehdä jo 1980-luvulla. Jos neljä vuotta vielä odotellaan, ollaan neljännesvuosisata myöhässä. En näe mitään syytä ryhtyä odottelemaan tässä asiassa", Sailas painottaa.
Jyväskylästä mallia
Sailas vakuuttui maakuntapäivillä puheenvuorosta, jossa Jyväskylän kaupunginjohtaja
"Se on ollut menestystarina. Hän kertoi mainiolla tavalla, miksi oululaisten ja Oulun seutulaisten pitäisi tehdä samoin", Sailas kehuu.
Hän lähettää terveisiä seudun kuntien päättäjille, että yhtenäinen Oulu olisi entistä vahvempi, ja palvelut voitaisiin järjestää entistä paremmin.
"Tämä on yhtä työssäkäyntialuetta. Tutkimuksissa on moneen kertaan todettu, että ylivoimaisesti paras kuntakoko on työssäkäyntialue. Tässä on luonteva nykyistä vahvemman kunnan paikka", Sailas korostaa.
Isossa yksikössä maankäytön suunnittelu saa hänen mukaansa uusia mahdollisuuksia, ja kaupungilla on kykyä tehdä suuria päätöksiä.
"Jos tämä jää nyt tähän asentoon neljäksi vuodeksi, menestyvän seudun maine rapautuu tällaisena räväkkänä päätöksentekijänä", Sailas huomauttaa.
Sailas on myös Suomen kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja, eikä hän halua vähätellä kotiseudun merkitystä. Seutuidentiteetti ja kunnallisten palvelujen tuottaminen on kaksi eri asiaa, mikä pitäisi kaikkien ymmärtää.
"Andersson kertoi, että Säynätsalossa, joka liitettiin hyvän aikaa sitten Jyväskylään, on seudun kaikkein vahvin identiteetti", Sailas sanoo.
Elvytykseen on nyt varaa
Valtiosihteeri on täysin hallituksen linjoilla viime aikoina kiistelyä herättäneistä verohuojennuksista. Ne ovat hänen mielestään tähän tilanteeseen vielä paremmin sopivia kuin kaksi kuukautta sitten, jolloin talouskriisin voima ei ollut vielä yhtä kova.
"Meillä on vara elvyttävään politiikkaan. Sen tarve on ilmeinen, joten miksi emme niin tekisi?" Sailas ihmettelee.
Heti perään hän lisää, että nyt tehtävä elvytys edellyttää myöhemmiltä vuosilta julkisten menojen kuriin panemista, kunhan huono kausi on hellittänyt. Korjausliikkeen sisältöä ei pysty vielä arvioimaan, koska taantuman syvyydestä ei ole minkäänlaista tietoa.
Hallitus kaavailee lisää tukea vuokra-asuntotuotannolle, jotta rakennustoiminnan hiipuisi vähemmän. Se tarkoittaa, että valtio helpottaisi korkotuen ehtoja rakennushankkeille. Myös Kuntarahoituksen pääomittaminen valtion varoin on suunnitelmissa.
Kommentoi
Eihän J.kylä johtaja Andersson voi muuta kuin kehua menetystarinaksi omaa luomustaan, jota ei vielä ole toteutettukaan. Säynätsalon on liitetty Jkylään. Täällä sama jos Hailuoto liitettäisiin Ouluun. Miten muuttuisi luotolaisten identiteetti. Näinkö hataralla tietopohjalla nämä Sailaksern lähes viikoittain esittämät ehdotelmat ovat "uudistukset" ovat. Saako hän niistä jonkun bonuksen kun noita laukoo ja toimittajat kopioivat.
Ne kunnat joilla menee nyt hyvin luulevat, että niin on tulevaisuudessakin ja ne joilla menee nyt huonosti eivät ole sitä itse vielä huomanneet. Oulun alueen kehittyminen ja pienempien kuntien siinä mukana pysyminen(muutenkin kuin nukkumalähiön roolissa) edellyttää laajoja kuntaliitoksia. Hyvä Sailas!
Seudullinen elinvoima ei ole jonkun kuntayksikön suuruudesta kiinni. Toki suuremmalla kunnalla on TARVITTAESSA suuremmat resurssit, mutta eipä se ole viime vuosina juuri Oulussa näkynyt merkittävinä investointeina yritysten toimintaedellytysten luomiseen (tai jos on niin kertokaa). Yritykset eivät toimi kuntarajojen mukaan vaan markkina- ja/tai työvoimaperusteisesti sijoittuvat ja laajentuvat/vähentävät toimintaansa. Elinvoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä voidaan luoda yhteisesti useammankin kunnan kesken, jos niin halutaan poliittisten päättäjien toimesta.
Kyllä nyt kannattais unohtaa demareiden sekä muiden haukkuminen ja ryhtyä yhdessä miettimään, että miten saamme rakennettua tänne Oulun seudulle sellaisen kunta- ja palvelurakenteen, että olemme kilpailukykyisiä ja edelläkävijöitä vielä ensi vuosikymmenelläkin!
miksi pitäisi yhdistyä? jos ihmisille ei anneta perusteluja ja selitetä sekin miksi on mukamas niin kiire, niin siitähän tulee vain kapinamieltä. Minä ainakin luotan vain sellaiseen poliitikkoon, joka ei tee päätöstä tunteiden perusteella, vaan joka ensin haluaa saada selvityksen ja perustelut, ja joka vasta sen jälkeen tekee päätöksiä. On lisäksi eri asia se, kenen kannalta liitos on sellainen asia, joka tuo parannusta ja luo hyvinvointia, itse ainakin asun kunnassa, jossa kaikki toimii ja yhteisöllisyys on vielä voimissaan, eikä tarvitse ajaa jokapäivä Oulun keskustaan asioille, siinä säästyvät rahat ja luontokin, esim. suuret koulut, pitkät välimatkat virastoihin/kauppoihin tms. ja yhteiset pelkkää isoa kaupunkia tai sen keskustaa hyödyttävät suuret projektit lisäävät epämukavuutta. Olen enemmän naapurikuntienvälisen yhteistyön kannalla. Oulu ajattelee vain itseään, mutta lähikunnissa pärjätään hyvin ilman Oulua.
Mitä syytä on olettaa, ettei Oulun seutu pärjää myös tulevaisuudessa, kun lähihistoria on loistava?
Asiaa. Haukiputaalla on hyvä esimerkki, kiviniemiläiset omaavat vahvimman identiteetin ko. kunnassa ja myös "pelkäävät" vähiten liittymistä Ouluun. Identiteetin hukaneet joen pohjoispuolella taas pelkäävät oikeasti liittymistä Ouluun..
Vaikea uskoa, että palvelut paranevat, siirtyvät vain kauemmaksi.
pienempi parempi, kay katsomassa esim Oulunsalon kunnan sivuilta kunnan budjettia, siellä sanotaan että kunnan kirstu on tyhjä ja rahaa ei laittaa edes välttämättömään. Pienikin kunta tietyn määrän henkilökuntaa pyörittämään taloutta vaikka ei olisi enää varaa, kuntalaisten rahat menevät pienessä kunnassa jobbareille ja konsulteille.
Sosiaalidemokraatit haluavat suuria yksiköitä joissa on sitten helppo unohtaa pieni ihminen. Esittiköhän tämä kaveri mitään perustetta miksi pitäisi yhdistyä?
Oliko Jyväskylään jo yhdistynyt kuntia? Jyväskylän nettisivuilla puhutaan, että yhdistyminen tapahtuu 2009 vuoden alusta. Kuinka sellainen voi olla menestystarina, kun yhdistyminen ei ole vielä edes tapahtunut?