Ruotsalainen hävittäjävalmistaja Saab on tähän mennessä ollut hissukseen Suomen suunnitelmistaan.
Kilpailu Suomen seuraavasta hävittäjästä lähtee nyt toden teolla käyntiin, sillä kaikkien valmistajien on jätettävä vastauksensa Suomen puolustusvoimien yksityiskohtaiseen tietopyyntöön 22. marraskuuta.
Amerikkalaisten Hornet-hävittäjien seuraajaksi on ehdolla viisi konemallia, joista Saabin Gripen E on yksi. Saabin Suomen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg iskee pöytään heti ässän: Gripenin kokoonpanolinja voitaisiin sijoittaa Suomeen.
– Rakennamme Gripen-järjestelmän toimintakyvyn paikallisen teollisuuden kanssa. Lopullinen kokoonpanolinja voisi olla osa tilaajamaahan rakennettavaa järjestelmää, Skogberg sanoo Linköpingissä Lännen Medialle.
Skogbergin mukaan suomalainen teollisuus voisi osallistua Gripen-ohjelmaan laajemminkin.
– Suomessa meillä on erinomainen mahdollisuus luoda paketti, jossa paikallinen teollisuus osallistuu ohjelmaan, Skogberg toteaa.
Saabin mukaan Suomen ilmavoimat ja suomalainen puolustusteollisuus voisivat pitkälti osallistua Gripen-järjestelmän rakentamiseen ja jatkossa sen kehittämiseen. Jos näin tapahtuisi, Gripen-hankinta voisi synnyttää Suomeen työpaikkoja, joissa myös työnantaja olisi kotimainen.
– Näemme Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, ja Suomen ilmavoimat on meille korkeatasoinen kumppani, jonka kanssa voisimme huolehtia yhdessä Gripen-järjestelmän suorituskykyjen rakentamisesta. Saabin ei aina yrityksenä tarvitse tehdä sitä itse, Skogberg korostaa.
Valmisteilla on jopa Suomen taloushistorian suurin yksittäinen kauppa, jossa hankintahinnan on arvioitu liikkuvan 9–10 miljardissa eurossa.
Jos Suomi valitsee Gripenin, kauppahinta asettuu suurimpien julkisuudessa olleiden lukujen alapuolelle.
Suomen ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri on kertonut, että ilmavoimat tarvitsee vähintään yhtä paljon monitoimihävittäjiä kuin nyt. Puhutaan siis ainakin 60 lentokoneesta.
Kanerva ei ota vielä kantaa
Saabin esitys tulee uutena tietona puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervalle (kok).
– Olen lukenut vain lehdistä. En ole kuullut muualta, Kanerva kertoo.
Kanerva pidättäytyy kertomasta kantaansa asiassa ja toivoo samaa muiltakin kansanedustajilta.
– Eduskunta on tämän osalta seuraajana katsomassa, mitä tässä prosessissa tapahtuu. Pitäisin vastuuttomana, että kansanedustajat alkaisivat nyt sanoa, että mikä malli käy ja mistä maasta hankittuna.
– Joten pidättäydyn ehdottomasti siitä, että alkaisin osaltani viisastelemaan ja kertomaan, miltä näkymä vaikuttaa yksittäisen tiedon perusteella. Ei kannata lähteä sanomaan, että tämä ratkaisee pelin suuntaan tai toiseen, Kanerva kertoo.
Painaako se vaakakupissa millään tavalla, että kokoonpanolinja voisi olla Suomessa?
– Totta kai se on yksi näkökohta. Noteerasin tämän ja pidin sitä iloisena asiana. Mutta nyt toivon, että jokainen kansanedustaja ymmärtäisi roolinsa tässä yhteydessä ja pidättäytyisi sanomasta, että mikä käy ja mikä ei käy, ja mikä ratkaisee ja mikä ei ratkaise. Ei ole eduskunnan tehtävä valmistella tätä asiaa. Seurata pitää ja minäkin seuraan sitä.
