Kielikysymys jakoi akateemista maailmaa 1800-luvun loppupuolella, ja se näkyi myös ylioppilaslakeissa. Lyyran koolla viestitettiin kantajan kielipoliittista näkemystä.
– Ruotsinkieliset ylioppilaat käyttävät yhä isompaa lyyraa eli 22 millimetrin lyyraa, ja suomenkieliset 14 tai 16 millimetrin lyyraa, kertoo museolehtori Arja Keskitalo Pohjois-Pohjanmaan museosta.
Ylioppilaslakeissa on tavallisesti valmiina Helsingin yliopiston lyyra, sillä vielä vuoteen 1917 saakka ylioppilastutkintokoe oli Helsingin yliopiston pääsykoe.
Vielä 1950-luvulla ylioppilaslakkia oli tapana pitää päässä vapulta syykuun loppuun saakka. Keskitalon mukaan ylioppilaslakki on niitä harvoja lakkeja, jota herrasmies voi käyttää myös sisätiloissa eikä sitä tarvitse riisua Maamme-laulun aikana.
